Moottorirata eli mitä tuli vastattua

HäSa:n moottorirataa koskeva artikkeli kertoi tänään lyhyesti kaupunginvaltuutettujen vastaukset kysymykseen saako moottorirata jatkaa vai ei. Kaksikymmentä valtuutettua ei jostain syystä vastannut ollenkaan.
Oma vastaukseni oli  seuraava:
”Lupamääräysten tarkastamisen yhteydessä ei ole mahdollista harkita luvan myöntämisen edellytyksiä elleivät alkuperäiset lupaolosuhteet ole radikaalisti muuttuneet. Lupamääräyksiä kuitenkin voi ja pitää päivittää vuotta 2009 vastaaviksi. Meluselvitysten on oltava perusteellisia, puolueettomia ja kattavia ja määräyksiä on päivitettävä niiden perusteella. Melun terveysvaikutuksetkin on huomioitava.
Toimintaa voidaan mielestäni jatkaa sillä ehdolla, että melulle asetetaan lupaehtojen tarkistamisen yhteydessä rajat, jotka on hyväksytty korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Mikäli KHO katsoo, että nykymeninki on ok, on se hyväksyttävä. Mikäli taasen oikeus toteaa, että rajat laitetaa eikä niitä voi noudatta, loppuu radan toiminta. Lopullisen ratkaisun tekee lahjomaton KHO. Vanhat lupamääräykset ovat voimassa oikeuskäsittelyn ajan.
5 kommenttia artikkeliin “Moottorirata eli mitä tuli vastattua”
  1. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Hyvä Lulu Riikonen
    Miksi ulkoistat päätöksenteon Hämeenlinnaa ja hämeenlinnalaisia koskevassa asiassa? Eikö Sinut ja muut päätöksentekijät ole valittu julkisilla vaaleilla ja asukkaiden äänillä tekemään päätöksiä, eikä siirtämään vastuuta jollekin toiselle taholle?
    P.S. Mihin yllä olevassa tekstissä päättyy vastauksesi Hämeen Sanomien kyselyyn eli missä kuuluu olla toinen ”?

  2. avatar Lulu Riikonen sanoo:

    Lain mukaan mennään. Se ei ole ulkoistamista.

  3. Kuulun niihin kahteenkymmeneen, joiden nimeä ei ollut mainittu Hämeen Sanomien ”gallupissa”. Vastasin kyllä kyselyyn ja kerroin omia perusteltuja mielipiteitäni. En kuitenkaan antanut vielä kyllä- enkä ei-vastausta.

    Periaatteessa olen sitä mieltä, että lehden ei pitäisi tehdä tällaisia juttuja ja kysellä ei-juu-mielipiteitä ennen kuin asia on tullut vastuuston esityslistalle. Valtuutetut eivät ole vielä saaneet mitään taustamateriaalia, eikä asiaa ole käsitelty.

    Aikanaan äänestyksien jälkeen nimet ehtivät kyllä lehteen.

  4. avatar vmvirtanen sanoo:

    Päinvastoin kuin Teija Arvidsson olen ehdottomasti sitä mieltä, että yksi tiedotusvälineiden tärkeimmistä tehtävistä on kertoa asioista, kun ne ovat vielä kesken, päättämättä. Näin autetaan keskustelua eteenpäin, parhaassa tapauksessa. Jälkikäteinen esityslistaraportointi ei ole lukijalähtöistä journalismia, josta nykyaikainen paikallisdemokratia on pääsemättömissä. Sellainen tiedottaminen kuuluu julkisyhteisöille, kuten Hämeenlinnan kaupungille.

    Tuo tehtävä käsittää myös poliittisten päättäjien mielipiteiden, käsitysten, asenteiden ja tietojenkin kartoitukset – myös ja jo silloin, kun asioista ei vielä ole päätetty.

    Vastaamatta sää jättää. Lukijan asialla olevan lehden tehtävä ja velvollisuus on kysyä. Ja kertoa ”saalis” lukijalle mahdollisimman selvästi ja yksiselitteisesti. Tulkinnat jäävät lukijalla, äänestäjälle. Totta on, että ”jaan” tai ”ein” sanominen ei aina ole helppoa tai mahdollista, mutta kysymistä ja vastaamista tuo ei silti saa estää.

    Tuo puheena oleva juttu moottoriradan säilyttämiseen ja kehittämiseen liittyvistä Hämeenlinnan valtuutettujen mielipiteistä ei kaikilta osin ihan maaliin päässyt – vaikkapa koska siinä ei kyllin selvästi tullut dokumentoitua miksi jotkut valtuutetut eivät vastanneet tai lehteen vastaustaan saaneet. Mutta omat isot ansionsa jutulla varmasti oli, kun se veti yhteen tähänastista vuolasta keskustelua moottoriradasta, joka tunnetusti on kuuma.

    Hämeen Sanomat jatkaa tiedon jakamista ja poliittisten päättäjien käsitysten luotaamista tässä asiassa viimeistään toukokuussa, kun on saatavilla lisää Arvidssoninkin kaipaamaa taustamateriaalia, eli esitys päätökseksi radan uudesta ympäristöluvasta.

  5. Olen samaa mieltä, että yksi tiedotusvälineiden tärkeimmistä tehtävistä on kertoa asioista, kun ne ovat vielä kesken. Poliittisten päättäjien mielipiteitä ja tietojakin saa toki kysyä. Niin kuin sanoit, aina ei kuitenkaan tarvitse vastata.

    Itse kuulun siihen päättäjien ryhmään, joka haluaa perehtyä hyvin asioihin, ennen kuin laukoo niistä mielipiteitään. Riittävää taustamateriaalia ja -tietoa ei ainakaan minulla uutena valtuutettuna ole vielä ollut. Mielestäni on parempi tutustua kunnolla näinkin tärkeään asiaan ennen kuin lausuu lehdistölle ”jaata” tai ”eitä”. En halua joutua myöhemmin muuttamaan mielipiteitäni.

    Palataan asiaan sitten toukokuussa.

Jätä kommentti

css.php