L niinkuin Liikuntahallit Oy

Kaupunginhallitus totesi tänään, ettei lautakunta voi siirtää toiselle lautakunnalle rahoja. Vaikka elämänlaatulautakunta säästäisi ylimääräistä, ei lautakunta voi vähentää vastaavasti samaa summaa lasten ja nuorten lautakunnalta. Valtuusto voisi tällaisesta muutoksesta päättää, mutta ilmapiiri on selvästi sellainen, ettei valtuustoon tuodulla esityksellä olisi mahdollisuuksia mennä läpi. Toimintakatteessa 297.5 milj.€ halutaan pysyä ihan sentilleen, eikä enemmistö taida olla valmis sisäisiin säästösiirtoihin. 

Elämänlaatulautakunnan (=kulttuuri- ja liikuntalautakunnan) osalta lisäsäästöjen hakeminen kuitenkin jatkuu, vaikka tämän vuoden säästötavoitteisiin päästäänkin. Asukkaat ovat Hämeenlinna-kyselyn perusteella valmiita vähentämään kulttuuri- ja liikuntapalveluita talouden ja lakisääteisten peruspalvelujen turvaamiseksi ja sillä tiellä ollaan. Myös palvelumaksuja ollaan valmiita nostamaan.

Elämänlaatulautakunnan yksi suurista haasteista tulee olemaan erityisesti liikunta-avustusasioiden järkeistäminen ja avoimempi käsittely. Nykyisin seurat saavat suoraan hyvin pieniä toiminta-avustuksia. Suuret rahat menevät ostopalvelusopimusten ja konserniavustusten myötä palvelujen tuottajille, kuten tulisen kuumalle Liikuntahallit Oy:lle. Jatkossa seurat voisivat esim saada suoraan suurempia avustuksia, joilla ne voisivat ostaa itselleen halliaikaa, kenttäaikaa jne. Tällöin nähtäisiin aikaisempaa selvemmin, mihin avustukset menevät.

Lasten ja nuorten osalta olisi niin kulttuuri- kuin liikuntapalveluissakin keskityttävä oleelliseen. Koululiikunnan laatu ja määrä olisi turvattava ja koulun yhteydessä järjestettäviä liikunta- ja kulttuuriharrastuksia kehitettävä. Tämän lisäksi koulu- ja lähiliikuntapaikkoja olisi suosittava. Nämä kaikki ovat halpoja keinoja edistää lasten ja nuorten terveyttä.  

Oli mielenkiintoista havaita, kuinka kiivaasti Liikuntahallit Oy:n lisäsäästöesitykseen suhtauduttiin. On varsin ymmärrettävää, ettei Berlusconi-tyylillä Suomessa pitkälle pötkitä, mutta tavanomaisesta poikkeava tapa nostatti yllättävän paljon karvoja pystyyn. Kirjoittelua on tullut laidasta laitaan ja niihin täytyy suhtautua sopivasti huumorilla. Hupaisinta oli kun minua verrattiin Timo Soiniin.  

33 kommenttia artikkeliin “L niinkuin Liikuntahallit Oy”
  1. avatar Pimu sanoo:

    Mites toi käytännössä eroaa kulttuuripuolen tuista, paitsi että siellä ne yksittäisten kohteiden saamat tuet on selvästi suurempia?

  2. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Parahin Timo!
    Pitää nostaa Sinulle hattua, että uskalsit yrittää.
    Veikkaukseni asian saamaan kiihkeyteen on, että viime vuoden 7 millin remppa tarvitsee tänä vuonna jo poistoihin yli puoli milliä. Nyt tarvittaisiin sitä Sari R:n esittämää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä rahojen käytössä.
    Älä masennu Lulu, politiikka vain on tällaista!
    Tarkkana vaan jatkossakin t. Hessu K.

  3. avatar iisakki sanoo:

    Moi Lulu,

    peräät avoimempaa käsittelyä. Mikset itse lautakunnan vpj:nä tuo esiin avustussummia eri kohteisiin ja sitä, mitä niillä saadaan aikaan. Kerro ihmisille, mitä Liikuntahallien avustuksilla ihmiset saavat ja miten esityksesi vaikuttaisivat. Ainahan perätään sitä, että säästöpäätöksiä tehtäessä pitää vaikutukset tietää.

    Vai tunnetko vielä tarpeeksi hyvin koko yhtiön toimintaa, oletko ottanut selvää? Onko äänestäjillesi selvää, mitä kaikkia toimintoja pidetään yllä 3,2 miljoonalla ja kuinka paljon käyttäjät kustantavat liikuntapaikoista itse?

    Kuinka paljon taas ovat kulttuuriavustukset esimerkiksi teatterin, Verkatehtaan, musiikkiopiston yms. osalta. Avaa vähän, ole avoimempi. Kerro meille, onko järkevää poistaa tuet jääurheilulta siten, että tunnin hinta on 160 euroa. Vai jääkö tällöin halli tyhjäksi, eikä säästöä synnykään?

    Kerro myös, kuinka avoimuutta lisää se, että tuetaan seuroja enemmän eikä tarjota seuroille edullisia liikuntapaikkoja? Seuran ei kuitenkaan tarvitse käytännössä kertoa ulkopuolisille, mihin he rahansa käyttävät – nykyisellä systeemillä ainakin tiedetään, että rahat käytetään harrastusten kannalta elintärkeiden paikkojen ylläpitoon.

    Kertoisitko meille myös, kuinka muissa kaupungeissa liikuntapaikka-asiat järjestetään verrattuna Hämeenlinnaan?

    Ja sitten minä en lainkaan käsitä sitä, ettet tunnu kestävän vasta-argumentteja. Mikä tässä on niin tulikuumaa? Se, että Heikki Hietanen antaa haastattelun, kun toimittaja kysyy? Kuka on kieltänyt sinua puhumasta? Onko yritetty jollain tavalla hiljentää? Etkö ole saanut julkisuutta asiallesi?

    Minun mielestäni tämä on ihan normaalia poliittista keskustelua, jossa eri mieltä olevat tahot argumentoivat toisilleen. Toisinajattelijoita on aina mahtunut joukkoon. Soinikin mahtuu EU:hun, ja kuten Lasse Lehtinen hyvin sanoi, ei tule Timo sieltä ainakaan tyhmempänä takaisin… Ehkä Lulunkin olisi pitänyt pyrkiä Liikuntahallien hallitukseen…

  4. avatar Merja Uotila sanoo:

    Olin iloinen, että sohaisit tuohon pyhään kasaan!! Go for it!!
    Täällähän on enemmänkin niitä pyhiä asioita, joilla leikkiminen on no,no. Olisiko parempi tarttua vain yes,yes-asioihin? Juu, jos ei halua muutosta tai edes keskustelua.
    Konsensus on kirosana.

  5. avatar vainio marjaliisa sanoo:

    Lulu Riikoselle lyhyesti: koska kaupunginvaltuusto on päättänyt
    talousarvioon sisältyvistä luvuista vain sen päätöksellä voidaan tehdä muutoksia talousarviolukuhin, lauatakunnat eivät keskenään voi siirrellä lukuja. Oletko unohtanut että jäähallissa
    harjoittelee myös pieni joukko taitoluistelijoita. Taitoluistelusta
    ei tässä kaupungissa paljon puhuta mutta taitoluistelijoiden suoritukset kansainvälisissä kilpailuissa ovat olleet Suomelle
    yhtä merkityksellisiä kuin jääkiekon. Moni pieni poika ja tyttö unelmoi luistelusta huipulla, ja vanhemmat tukevat tätä harrastusta tinkien monesta muusta. Jos Liikuntahalleilta vähennetään tukea se merkitsee mm seuroilta perittävien
    jäämaksujen nousuja jolloin lisenssimaksut nousevat, kuinka
    monen jääprinsessan tai prinssin unelma kariutuu?
    on

  6. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Ovatkohan asiat nyt keskenään oikeissa mittasuhteissa? Toisaalta puhutaan suunnitelmasta lomauttaa noin 4000 kaupungin työntekijää vielä tämän vuoden aikana; toisaalta taas näyttää 3 %:n säästöehdotus liikuntahalleilta saavan järkevätkin ihmiset sekaisin.
    Säästövaje on edelleenkin 5 miljoonaa. Tämän vuoden alijäämäennuste 20 + 5 = 25 miljoonaa euroa. Kun päästään syksyyn, saatetaan liikuntahallien osalta puhuakin puolen miljoonan säästötarpeesta ja hallien määräaikaisesta sulkemisesta. Tätä taustaa vasten ajatus 100 000 euron säästöesityksestä on lasten leikkiä. Surullisinta on, että niin kaupunginhallitus kuin johtavat puolueetkin asettavat uskottavuutensa alttiiksi näin halvalla. Onko se sen arvoista?

  7. avatar Pimu sanoo:

    Viime vuoden tilinpäätöslaskelman pohjalta arvioituna yksi Sinfonia Lahden vierailu Verkatehtaalla maksaa yli 30 000 euroa hämeenlinnalaisille veronmaksajille. Mitäpä jos tyydyttäisiin ensi kaudella suunnitellun 9 vierailun sijaan vain kuuteen niin säästetään tuo satatuhatta euroa kaupunkilaisten juurikaan joutumatta kärsimään säästötoimenpiteen vuoksi. Tämä vain näin ihan ilmaisena säästövinkkinä.

  8. avatar Sari R sanoo:

    Tuottavuusohjelma koskee koko kaupunkikonsernia. 15.6 kaupunginhallitus käsittelee myös strategisten yhtiöiden säästösuunnitelmia. Ensi viikolla valtuusto käsittelee käyttötaloutta toiselle vuosikolmannekselle ja keskustelee ihan varmasti ihan kaikesta kaupungin toiminnasta. Ja valtuusto voi päättää myös tavoitteiden muuttamisesta, tai niissä pysymisestä. Helle meni ohi, toivottavasti myös päät kylmenevät, sitä näet tarvitaan oikeasti isoista asioista ja kokonaisuuksista päättämiseen. Pakkasta on tulossa ainakin viivan alle, tämänhetkisen tiedon mukaan liki 25 miljoonaa…. eli +2,5 äyriä..

  9. avatar Lulu Riikonen sanoo:

    Iltaa!

    Hämeenlinnan suurimmat kulttuuri- ja liikuntasijoitukset ovat kirjastopalvelut (lakisääteisiä), joita ostetaan 3 300 000 €urolla sekä Liikuntahallit Oy:n konserniavustus 3 059 000€. Tämän lisäksi ostetaan ulko- ja sisäliikuntapalveluja yhteensä noin 2 000 000€urolla. Kaikkiin museoihin menee yhteensä 1 600 000€, Verkatehtaalle 330 000€, Sibeliusopistoon 792 000€ ja Vanajaveden opistoon 380 000€. Tästä summasta puuttuvat investoinnit, joita liikuntaa- ja kulttuuritiloihin on sijoitettu.

    Avustuskuvion uudistaminen on myös virkamiespuolella todettu tarpeelliseksi. Oheinen ehdotus seurojen avustusten lisäämisestä oli vain yksi esiin tulleista muutosehdotuksista. Tukien osalta voisi ajatella esim ehdollisia tukia. Pohtimista ja kehittämispaineita siis riittää myös virkamiespuolelle.

    Säästöjä tulee ensi vuonna ihan taatusti niin, että priorisointi korostuu. On hyvin mahdollista, että sekä liikunta-, että kulttuuripalvelujen taksat nousevat. Elämänlaatupalvelut kohdistuvat kaiken ikäisiin, eivät vain lapsiin ja nuoriin.

    Lisäsäästöesityksen kohdistamisessa ei ole yhtä ainoata oikeata ratkaisua. Kyllä tilaajapäällikkö Päivikin vielä parempaan pystyisi. Ratkaisu, joka kirpaisisi mahdollisimman vähän kaikkia olisi tietysti paras. Säästötalkoissa kirpaisee joka tapauksessa.

    Kyllä, Hämeenlinnassa on kalliit liikuntalaitosten hinnat.

    Kyllä, liikuntapuoli on tärkeää ja rahoilla saadaan hyvää vastinetta.

    Tässä taloustilanteessa ei kuitenkaan voi saada kaikkea mitä haluaa. Peruspalvelut tulevat tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä.

    Argumentointi puoleen jos toiseenkin on hyvä juttu. Tuskin säästöehdotukseen olisi päädytty, ellei vasta-argumentointia siedettäisi.

    Kuka täällä muuten on hiljaa?
    Emme ainakaan me.

    t.Lulu

  10. avatar Lulu Riikonen sanoo:

    Hei Pimu!

    Tästä orkesterisäästöstä on ollut jo paljon puhetta. Muutaman vuoden ”tilaus” oli kuitenkin jo lyöty lukkoon, emmekä päässeet siihen enää kiinni.

    t.Lulu

  11. avatar iisakki sanoo:

    Lulu,

    Sen verran tarkentaisin listaustasi, että Verkatehtaan kokonaisavustus on kylläkin 1 023 000 euroa. Kaupunginteatterin jätit kokonaan pois (n. 1,5 miljoonaa euroa) ja kulttuuria rahoitetaan myös monista muista kohteista, esim. Arxin kautta. Sitten on ns. prosenttitaide kiinteistöihin ym., ym.

    Sinun avauksestasi on jäänyt erittäin vahvasti sellainen tunne, että jääkiekkoa pitää nyt erityisesti kurittaa. Enemmistöllä lienee sellainen näkökulma, että kaikesta pitää nipistää mahdollisuuksien mukaan, eikä nostaa jotain yksittäistä lajia tai kohdetta tikunnokkaan. Sellainen kun on vähän populistista, jos mikä. Säästötalkoissa tärkeintä on muistaa mittakaava. Esimerkin näyttäminen on tietysti hyvä, mutta todellista merkitystä numeroihin sellaisella ei ole.

    Minun mielestäni ei ole järkevää tuhota jotain yksittäisiä toimintoja, lajeja tai seuroja ikiajoiksi, vaan saada tarpeellinen määrä kuluja leikatuksi kokonaisuudesta.

    Lanulan puolellakin minun mielestäni kannattaisi pohtia, onko järkevää romuttaa kulttuuripolkua, liikunta-akatemiaa ja erilaisia suuntautumisvaihtoehtoja kun siinä ei kuitenkaan saavuteta vielä mitään. Vai leikata mieluummin vaikka sitä tuntikehystä väliaikaisesti, koska sitä on helppo jälleen kasvattaa, kun ajat paranevat?

    Olen jutellut asiasta muutaman rehtorin ja opettajien kanssa, ja epävirallisesti he ainakin ovat samaa mieltä. Oaj:n kanta on varmaan erilainen, koska sen tehtävä on turvata opettajille maksimaaliset palkkaedut ja mahdollisimman paljon töitä.

  12. avatar Lulu Riikonen sanoo:

    Terve taas!

    Teatteri jäi vahingossa pois yön pimeydessä. Listani sisältää muutoin nykyisen ELALA:n isoimmat jutuista.

    Media julkaisee juttunsa puhelinhaastattelujen pohjalta. Aika reippaita juttuja on tehty ja räväköitä otsikoita esitetty. Sanavalinnat ovat harvoin suoria lainauksia.

    Olen sama mieltä kulttiiripolku- ja liikunta-akatemia-tapauksista. Liikunta-akatemian lakkauttaminen tuo todennäköisesti opetuspuolelle lisää menoja, eikä suinkaan säätöjä.

    ”Liikuntahallit Oy:n lisäsäästö 100 000€ on vastaavasti vähennettävä lasten ja nuorten lautakunnan säästövaateesta”….”Liikuntahallit Oy:n lisäsäästö on kohdistettava tasa-arvoisesti, tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti Liikuntahallit Oy:n sisällä”. Ei vaikuta kovin jääkiekkovihaajamaiselta esitykseltä.

    Olen vieläkin sitä mieltä, että 100 000€:n lisäsäästö Liikuntahallit Oy:n puolella on pienempi riski kuin 100 000€:n säästö LANULA:n puolella.
    Kyllä parilla kuraattorilla on merkitystä.

  13. avatar Satu sanoo:

    Iisakki!
    Luuletko tosiaan, että tuntikehystä ”väliaikaisesti” leikkaamalla tulisi säästöjä? Leikkaaminen maksetaan taatusti takaisin kasvua tukevissa palveluissa muutaman vuoden kuluttua, jolloin kehyksen nostaminen takaisin sille tasolle mistä se tiputettaisiin voisi olla ajankohtaista. Eli silloin tarvittaisiin rahaa kasvua tukeviin palveluihin ja varmasti kehystä ei enää takaisin nostettaisi. Niin kävi edellisen laman talkoissa, jolloin koulupuolta kuritettiin. Ja kun hyvät ajat koittivat, miten kävikään; koulut jatkoivat samoilla resursseilla kuin laman tuoman leikkurin jälkeen. Eli jos jostakin otetaan pois, sitä ei sinne enää takaisin saada. Taikka sitten pitää olla hurjasti ylimääräistä käytössä.

    Lanulan puolella lastensuojelu vie valtavasti työntekijöiden energiaa ja varoja, koska on suorastaan räjähtänyt käsiin. Tälläkään sektorilla ei varmasti tule olemaan helpostusta tiedossa vuosien saatossa.

    Toivottavasti Lanulan virkamiehet ovat pitäneet hallituksen jäsenille oppitunnin mitkä ovat tuntijaon ja tuntikehyksen leikkaamisien vaikutukset. Ainakin me lautakunnan jäsenet saimme erittäin selkeän esityksen asiasta, kun sitä pyysimme, ja se ei ollut kaunista kuunneltavaa.

    Minäkin olen jutellut enemmän kuin muutamien opettajien kanssa ja he kyllä puhuvat aivan erilailla vaikutuksista kuin sinun haastattelemasi!

    Enkä usko, että Lulun tarkoitus olisi tuhota yksittäisiä toimintoja tai seuroja ikiajoiksi. Siinä voitaisiin myös kokeilla sitä ehdottamaasi ”väliaikaista” leikkamista…

    T.Satu

  14. avatar Hanna Toivainen sanoo:

    Lulun ehdotus sinänsä oli ihan hyvä avaus, mutta ongelma onkin juuri siinä, että se on nyt jäänyt avaukseksi, joka ei ole saanut jatkoa. Näitä samanlaisia priorisointeja pitäisi etsiä muitakin, mutta nyt vain Liikuntahallit on nostettu tapetille.

    Kaikkialla tehdään arvokasta työtä, myös jääkiekossa, mutta tässä ahdingossa pitää löytää niitä vähiten vahinkoa aiheuttavia säästöjä.

    Tuntikehyksestä on varmaan otettu jo se mikä on ollut otettavissa, sen jälkeen ei voida ottaa ilman että opetus tulee mahdottomaksi järjestää!

    Terveisin Hanna, ope

  15. avatar iisakki sanoo:

    Satu:

    Tuo väite, että opetustoimi on Suomessa jäänyt lamaleikkausten tasolle, on kyllä niin naurettavaa propagandaa, ettei paremmasta väliä. Väitän, että taso on nykyään huikeasti korkeammalla kaikissa suhteissa kuin 90-luvun alkupuolella.

    Esimerkiksi tuolloin ei kouluissa ollut – ainakaan minun käymissäni – ensimmäistäkään kouluavustajaa, kuraattoria, psykologia tai muuta vastaavaa. Myös luokkakoot olivat aivan jotain muuta kuin nykyiset. Sen pystyy helposti tarkistamaan luokkakuvista, kuten Viitaniemen Jukka kirjoitti. Lisäksi koulukiinteistöt, opetusmateriaalit, tietotekniikka ja tuntuu siltä että opettajatkin olivat käsittämättömän paljon surkeammalla tasolla tuolloin. Entäs valinnaisaineiden määrä, suuntautumisvaihtoehdot jne.?

    Haluaisinkin nähdä tieteellistä todistusaineistoa tuon väitteesi tueksi. Jotain muuta kuin OAJ:n tuottamaa.

    Ja lisäksi olen sitä mieltä, että on jokseenkin kornia itkeä verta suomalaisen koulumaailman kurjuuden edessä, kun oppimistulokset ovat kuitenkin ehdotonta maailman huippua. Suomalaisilla lapsilla on ongelmia kotona tai ne ovat kodin aiheuttamia – hyvin harvoin koulun.

  16. avatar Satu sanoo:

    Iisakille vielä;

    Eipä tässä kukaan verta ole itekemässä, eikä itkemässä muutenkaan. Keskustellaan vaan, niinkuin on toivottu. Ja mielipiteitähän meillä riittää.
    Minä puhuin kirjoittamastasi väliaikaisista leikkauksista, jotka ovat usein osoittautuneet pysyviksi, mistä vaan sitten ollaankin leikattu. Joten väliaikaisesta voitaisiin sitten myös leikata liikuntahallien avustuksista.

    Tässä vielä esimerkki, jos tuntikehystä leikattaisiin 1,5m€: tarkoittaa 670 tunnin karsintaa vuositasolla. Kun säästö jouduttaisiin kohdentamaan syyslukukauteen 2009 tuntimäärä olisi 1340 tuntia pienempi kuin kevään 09 kehys.
    Myös opetustoimen menoissa palkkakulut ovat 70% ja loppu 30% kohdistuu tilat, ateriat, tarvikkeet, välineet, kuljetukset jne.

    Hyvä kun saamme keskustella ja jakaa tietoa toinen toisellemme.

    Sadeterkuin, Satu

  17. avatar Vihaisia nuoria miehiä sanoo:

    Takaisin kuuskytluvulla!

    Iisakin kirjoituksista tulee näin äiti-ihmisenä elävästi mieleen kuuskytluvun rebellit. Tiedetään kaikki, osataan kaikki, ymmärretään kaikki ja jos ei ihan, niin ainakin paremminkuin muut. ”Sinä et ole ymmärtänyt mitään, tai sen minkä olet, väärin. Olet liian uusi, liian vanha, liian, liian.” Tarkoittaa: Et ajattele kuten minä, ja silloin sinun täytyy olla vähintäänkin tietämätön ja taitamaton, luultavasti tyhmä. Iisakki, vaikutat ihan viksulta, mutta näissä kirjoituksissasi olet kyllä paljastanut vihreytesi, ei poliittisesti. Kesällä sinun kannattaisi leikkiä muiden poikien kanssa poikien leikkejä joka päivä, niin agressiot vähenee. Toisaalta, poikien kanssa leikkiminen ei takaa mitään muuta.

  18. Talouden alijäämä on järisyttävä, joten säästäminen on välttämätöntä, eikä lomautuksiltakaan voitane välttyä. Kuitenkin tässä hullunmyllyssä täytyisi pitää järki kädessä ja yrittää etsiä vähiten vahinkoa aiheuttavia tapoja säästää.

    Traagisinta on, että säästöjä on löydettävissä eniten juuri sieltä, mistä ei pitäisi säästää ollenkaan. Opetus, hoito ja hoiva maksavat, mutta juuri niissä leikkaukset tuntuvat kipeimmin. Ennaltaehkäisevästä työstä säästettäessä maksu taas tulee viiveellä, mutta on moninkertainen.

    Lulun esitys vähentää 100 000 Liikuntahallien avustuksista on ehkä kokonaisuuden kannalta vähäinen, mutta oikeansuuntainen. Olen puhunut koko ajan priorisoinnista ja mielestäni se on tässä taloustilanteessa välttämätöntä. Koska kaikkeen ei ole varaa, täytyy keskittyä oleelliseen.

    – Ennemmin leipää kuin sirkushuveja, tuumi Jahkosen Eetukin seurakunnan Yhteiskunnallisessa illassa.

  19. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Tervehdys kaikille!
    Ehkäpä blogilaisia ja valtuutettuja on eniten närästänyt kaupunginhallituksen tapa sotkeentua lillukanvarsiin: ensin viiden kympin ysiluokka ja nyt satasen siirto. Reippaampi valtuustoseminaari, joita en vastusta, vie helposti myös viisi kymppiä. Antakaa lautakuntien päättää pikkurahoista, ja kh päättää isoista.
    Itse käyn Kerhon peleissä, ja joukkueella on tietty imagoarvo kaupungille, mutta voisiko joku yksiselitteisesti kertoa, paljonko liigajoukkue kaupungille maksaa? Kun tiedot ovat arvailujen varassa, se herättää vastustusta.
    Puhalletaan yhteen hiileen, tämä lama koskee kaikkia t. Hessu K.

  20. avatar iisakki sanoo:

    Moi Hessu K.,

    HPK:n liigajoukkue maksaa kaupungille laskutavasta riippuen joko nolla euroa, kymmeniä miljoonia tai sitten se tuo kaupunkiin helvetisti rahaa.

    Joka vuosi HPK:lle menee suoraan rahaa reilut 40 000 euroa. Se on markkinointisopimuksen hinta, jolla kaupunki saa logonsa kenttään ynnä otteluisännyydet ja sen sellaiset härpäkät. Vastaavantyyppisen sopimuksen kaupunki on tehnyt kaikkien pääsarjajoukkueidensa kanssa. Esim. Vanajan RC on saanut 20 000 euroa. Summat ovat jonkinlaisessa suhteessa lajien suosion ja merkityksen suhteen. Tämä on se ainoa suora ”tuki” – tosin sillekin kaupunki saanee jotain vastinetta. Jos tämä kylä jostain tunnetaan, niin eiköhän HPK, linna ja Aulanko siellä kärkisijoilla heilu.

    Miljoonia HPK tulee maksamaan, jos ajatellaan, että jäähalleja ei tarvitsisi rakentaa ilman ko. seuraa. Tämä nyt ei kuitenkaan ole mielestäni kovin relevanttia. Jäähalleja olisi taatusti ilman liigajoukkuettakin. Selvää kuitenkin on, että ihmisten mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa lisää myös HPK:n suosiota ja tulee seuraa.

    Sitten se viimeinen skenaario. HPK on arvokas asia kaupungille monessa mielessä. Monet ihmiset tulevat tänne joukkueen takia, myös suuret yritykset hakeutuvat paikkakunnille, joissa ihmisille on tarjolla tämäntyyppisiä aktiviteetteja. Tätä arvoa on tietty vaikea mitata. Sitten HPK tuo runsaasti verotuloja kaupunkiin. Joukkue työllistää viitisenkymmentä ihmistä, joista pelaajat ovat erittäin hyvin palkattuja. Parhaat siellä tulotilaston kärkisijoilla.

    Ai niin, meinasin menoista unohtaa sen, että kaupunki ostaa omistamaansa aitioon ruokaa ja juomaa HPK:n keittiöstä. Mutta sitä ei kai voi laskea tueksi, koska vastikkeeksi saa ihan kuranttia tavaraa samalla hinnalla mitä muutkin maksavat. Aitiossa kaupunki suorittaa sitä kuuluisaa suhdetoimintaansa. Monenlaista heppulia käy vieraisilla ministereistä yritysjohtajiin ja sen sellaisiin. Jotain hyötyä siitäkin on ollut, väitän.

  21. avatar vainio marjaliisa sanoo:

    Iisakille, palaan tähän keskusteluun vaikken ensin niin ajatellut.Kommenttipuheenvuorosi ovat kuntalaisen silmin perusteltuja ja asiallisia. Puhut eri suuntaviivojen ja seurojen
    säilyttämisen puolesta. Täyttä asiaa. Tämän laman alussa talouden asiantuntijoiden mielestä ratkaisut talouden tasapainottamiseksi lähtevät aivan eri pohjalta kuin mihin totuttu ja sinun kommenteissasi olen ”haistavani” jotain tämän
    suuntaista. Mutta itse Liikuntahallikeskusteluun. Se näyttää jysähtäneen HPK keskiöön. Ikivanhana nyt jo passiivisena jääkiekon ja HPK.n kannattajana haluan vielä kerran muistuttaa
    että halleilla käy myös Hämeenlinnan Taitoluistelijat, joiden työ tapahtuu lasten ja nuorten parissa. Keskusteluissa on vilahtanut
    Lanulan ja lastensuojelun ahdinko, joka ei ole yksin Hämeenlinnan vaan koko valtakunnan ilmiö. Julkinen lastensuojelu on jo vuosikymmenien ajan tehnyt ainoastaan korjaavaa työtä ahdingossa tai ilman ahdinkoakuinka kukin sen näkee. Missä on se
    ennalta ehkäisevä lastensuojelutyö,? erilaisissa vapaaehtoistyön muodoissa, mm urheiluseurojen junnujen parissa tehtävä työ-
    niin HPK kuin taitoluisteluharrastus- Miksi?- Tunnen taitoluisteluseuroissa tehtävän työn periaatteita paremmin kuin jääkiekon. Taitoluistelu alkaa lajina hyvin nuorena, tosin se päättyykin hyvin nuorena alle kaksikymppisenä. Se on kuitenkin
    lapsiin , varhaisnuoriin jsekä nuoriin suuntautuvaa tervettä liikuntaa korostavaa toimintaa. Lajissa jo aikaisin luodaan arvoiksi päihteettömyys sekä toki VADAN kautta ehdoton ei
    huumeille ( testit missä tahansa kilpailutilanteessa). Koska harrastus vie koulutyön jälkeen lapsen, nuoren , varhaisnuoren vapaa-ajan niin ei muulle ajankululle aikaa tahdo löytyä. Taitoluistelu samanahenkisessä kannustavassa seurassa kantaa nuoren elämässä vaikeiden murroselämän vaiheiden yli. Mielestäni tämä toiminta on lapsen ja nuoren ongelmien ennalta
    ehkäisevää toimintaa, jolloin näiden lajien tukien pienet leikkaukset nyt saattavat tulla tulevaisuudessa kalliimmiksi kuin
    osataan arvatakaan. 100.000 euron säästö?
    Tietääkseni Hämeenlinnan Taitoluisteijoille on myönnetty Nuori
    Suomi sinetit tunnustuksena laadukkaasta liikuntaa edistävästä harrastuksesta.

  22. avatar Sari R sanoo:

    Kiitos Marja-Liisa erinomaisesta keskustelun laajentamisesta. Urheiluseuroissa tehtävä työ on mitä suurimmissa määrin ennaltaehkäisevää työtä. Muutamia vuosia sitten kun Ankkuriprojekti aloitteli täällä Hämeenlinnassakin, selviteltiin minkälaisia ovat ne nuoret, jotka eka kertaa joutuvat poliisin kanssa tekemisiin. No, ainoa yhteinen tekijä oli se että heillä ei ollut mitään vapaa-ajan ryhmää, seuraa, johon kuuluivat… Nyt luokattomien lukioiden aikana, seurayhteisö voi olla se ainoa tiivis porukka, johon kuuluu. Eli, eteenkin taloudellisesti ankeina aikoina, on tosi tärkeää että jokaisella lapsella olisi ainakin yksi harrastus. Joko kulttuuria, liikuntaa, partiota tai mitä hyvänsä joka on lapsen oman kiinnostuksen kohteena.
    Mukavaa vaalipäivää kaikille, muistakaa äänestää!

  23. avatar iisakki sanoo:

    Moi Marja-Liisa,

    Olen tismalleen samaa mieltä. Yleisönosastokirjoituksessani yritin muistutella myös Lulua ja elalaa siitä, että jääurheilu ei ole pelkkää jääkiekkoa, vaikka juuri siitä lajista ei sattuisikaan pitämään.

    Taitoluistelu on yksi vaativimpia – ja myös kalleimpia – nuorten suosimista lajeista. Mutta takuulla myös yksi antoisimmista.

  24. avatar Totta vai tarua kiekosta sanoo:

    Kannatan Lulun ehdotusta ihan jo uusien näkemysten vuoksi. Voisiko joku kertoa, miten reilun sadan tonnin säästöt vaikuttaisivat junioreihin? Tietääkseni kuntaliitoksen yhteydessä laskettiin jäämaksuja liittyneiltä kunnilta. Jääurheilussa mukana olleena muistelen jäähinnan olleen n. 90€. Jos hinta nousisi vaikkapa 140€, se ei vaikuta juuri mitään pelimaksuihin. Pelkkä yksi turnaus osallistuminen maksaa helposti ilmoittautumismaksuna jo 500€ joukkueelta. Jäämaksut ovat pieni osa jääkiekon kulurakennetta. Toisin voi olla taitoluistelussa, kun välillä jäällä on vain neljäkin luistelijaa kerralla. HPK:n juniorikiekon ilmoituksen mukaan junnuja on toiminnassa reilu 1000. Eli Lulun ehdotus saataisiin aikaiseksi korottamalla jokaisen junnun kausimaksua reilulla satasella kaudessa. Ei taida harrastus siihen loppua?

    Kuitenkin samaan aikaan HPK:n juniorin kausimaksusta menee reilu 300€ suoraan HPK:n juniorijääkiekolle,vai mihin? Itse en tiedä mitä sillä se juniori sitten oikein saa? Muistelkaapa vaikkapa alkukevään varustehankinasotkua HPK-junnukiekossa.

    Harrastukset ovat mielestäni arvovalintoja. On paljon hyviä ja edullisia harrastuksia lapsille esim. partio tai yleisurheilu. Toivonkin ettei vanhempien mielihalujen takia lasta laiteta mihinkään lajiin sen hienouden vuoksi. Ei ole pakko aloittaa karting-urheilua, joka nielee pirusti perheeltä euroja vuodessa tai ratsastusta omalla hevosella vuokratallilla. Samoin jokainen perhe voi miettiä oman lapsen harrastukset järkevästi.

    Kaupungin aitioihin liittyen, jokainen pelissäkävijä voisi pitää listaa siitä, keitä kerta toisensa jälkeen aitiossa oikein istuu ja ”lobbaa” meidän kuntalaisten rahoilla.

  25. avatar vainio marjaliisa sanoo:

    Nimimerkille totta vai tarua jääkiekosta.
    Nyt näyttää siltä että tätä keskustelua osittain pyöritetään omasta näkökulmasta. Sen verran omasta tuttavapiiristä saatujen kokemusten perusteella voin sanoa että kyllä vanhempien kasvatusvastuuseen kuuluu lapsen näkökulman huomioiminen ja jos lapset pakotetaan vanhempien mieleisiin harrastuksiin niin se harrastustoiminta loppuu alkuunsa. Onko jääurheilussa hienoja harrastuksia, taitoluistelu näyttää hienolta mutta sisällöltään se on erittäin rankkaa ja vaativaa vapaa-ajan
    työtä.
    Korostan edelleenkin kaikenlaisen harrastustoiminnan merkitystä lapsen kasvulle. Lanulan alaisuuteen kuuluu mm. lastensuojelu. Lastensuojelua tehneenä 100.000 siirto on toki parempi kuin ei mitään mutta kuitenkin se on hyttysen pisaus lasten hyvinvoinnin kokonaisuudessa, kun esim lastensuojelu tarvitsee työntekijöitä, nykyresussit ovat työmäärään riittämättömät, lastensuojelulain säädöspohja toteuttaminen ontuu tässä kaupungissa tältä osin.
    Muuten kaupungin nettisivuilla lanulan kohdalla on lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa koskeva osio. Jokainen voi
    niin halutessaan vaikuttaa sen sisältöön vastaamalla nettikyselyyn.
    Lopuksi: keitä ne ovat ne syrjäytyneet nuoret, ne ovat niitä elämänsankareita joilta mm puuttuu oma kiinnostava harrastuspiiri ja kaverit.

    joíta on nykytilanteessa liian vähän.

  26. avatar Totta vai tarua kiekosta sanoo:

    Kiitos kommentistasi Marjaliisa. Valitettavasti et vastannut esittämiini kysymyksiini tai ajatuksiini. Arvasin, että harva uskaltaa tai edes haluaa lähteä järkevään debattiin argumenttieni kumoamiseen. Sen verran kovaa on jääurheilun kannattajien hegemonia täällä Hämptönissä. Yksinkertaistettuna, jääajan hinnankorotus vaikkapa 50€ /jääkerta aiempaa tekee 40 lapsen ikäkausijoukkueessa lisää (esim. 4 jääharkkaa viikossa) 200€ viikko eli kuukaudessa 800€. Siis 20€ lisää lapsen kausimaksuun per kuukausi. Kauheaa? Ainakin D-junnujen ja sitä nuorempien ikäluokissa on esim. viime vuonna ollut enemmän kuin 40 peluria. Moni vanhempi takoo samoille kullanmuruille väh. 5€ viikkorahaa, arvovalintojako siis urheilun suhteen?

    Näin se homma etenee, tunteella ei järjellä täällä Hämeessä. Toivonkin, että esityksen vastustajat voisivat kommentoida aiemmin esittämiäni pikaisia laskelmia jne. Innokkaimmat saisivat kumota nämä virheelliset mietelmät oikein faktojen kanssa huitin tuuttiin.

    Aurinkoisia kelejä odotellen

    p.s. En vastusta jääurheilua ylipäätään, mutta hädän hetkellä voi hieman joustaa ja priorisoida asioita.

  27. avatar Pimu sanoo:

    No milläs järjellä on perusteltavissa se, että kaupungin kassasta maksetaan yli 300 000 euroa vuodessa, että muutamat asiasta kiinnostuneet pääsevät kuuntelemaan Lahden Sinfoniaa Verkatehtaalla sen sijaan, että omalla kustannuksellaan ajaisivat Lahteen sen muutaman kerran vuodessa.

  28. avatar Raiska sanoo:

    Mahdoinkohan ymmärtää Iisakin puheenvuorosta oikein, että kaupunki tosiaan maksaa siitä, että saa maalata omistamansa jäähallin kenttään oman logonsa?

  29. avatar Pimu sanoo:

    Lulu hei! Mielelläni kuulisin mielipiteesi näiden kulttuurin tukien kohtuullisuudesta ja sen, että eikö sieltä puolelta todellakaan ole mitään konkreettista säästökohdetta löydettävissä?

  30. avatar Lulu Riikonen sanoo:

    Iltaa!

    Olikin mielenkiintoista palata blogeille viikon loman jälkeen. Ensimmäiseksi Pimulle vastaus liittyen viimeiseen valtuustoon. Ryhmämme teki ryhmäpäätöksen (eli koko porukan on äänestettävä samaa) koskien pykälää, jossa käsiteltiin myös halli-tapausta. Ryhmäpäätöksistä ei luisteta.

    Liikunta- ja kulttuuripuolen säästöillä ei pelasteta Hämeenlinnan taloutta, eikä kukaan varmaan niin kuvittelekaan. Kokonaisuutta tarkasteltaessa on kuitenkin selvää, ettei henkiä menetetä, vaikka näistä palveluista säästettäisiin suhteessa enemmän kuin elintärkeistä palveluista.

    Kirjoitin HäSa mielipidepalstalle 9.6 seuraavasti:

    …”Asukkaat ovat Hämeenlinna-kyselyn perusteella valmiita vähentämään kulttuuri- ja liikuntapalveluista talouden ja lakisääteisten peruspalvelujen turvaamiseksi. Liikunnasta ja kulttuurista ollaan myös valmiita maksamaan aikaisempaa enemmän. Tämä tarkoittaa sitä, että elämänlaatulautakunnan alaisuuteen kuuluvat palvelut joutuvat kriittisemmän tarkastelun kohteeksi kuin monen muun lautakunnan palvelut.

    Kaupunki ei voi myöntää liikunta- ja kulttuuriavustuksia tulevaisuudessa samaan tapaan, kuin tähän asti. Avustuspuolen uudistaminen ja avaaminen on todettu tarpeelliseksi myös virkamiesten taholla. Avustusten myöntökriteerien tarkentamista jatketaan ja lisäsäästöjä ja uusia leikkauksia valmistellaan edelleen. Liikunta- ja kulttuuripalvelujen maksuihin kohdistuu myös todellisia korotuspaineita. Palvelupisteiden ja lähikirjastojen yhdistäminen on esimerkki konkreettisesta ja säästöjä tuovasta rakenteellisesta muutosehdotuksesta. Myös esimerkiksi koulujen yhteydessä järjestettävien, kaikkien lasten ja nuorten saavutettavissa olevien kulttuuri- ja liikuntaharrastusmahdollisuuksien jatkokehittäminen on edessä.

    Elämänlaatulautakunnan esitys 100 000 euron lisäsäästöistä ja vastaavan summan vähentäminen lasten ja nuorten lautakunnan säästövaateesta oli poikkeava, mutta niin on kaupungin taloustilannekin. Lautakunnat eivät ole aikaisemmin esittäneet vapaaehtoisia säästöjä toisen lautakunnan hyväksi. Lasten ja nuorten lautakunta ja elämänlaatulautakunta ovat molemmat saman tilaajajohtajan alaisuudessa. Tarkoituksenmukaisimmat, liikunta- ja kulttuuripuolia tasa-arvoisesti huomioivat ja riskienhallinnan kannalta parhaat säästökohteet olisi mahdollista löytää näiden lautakuntien sisältä kokonaisuutta tarkastelemalla.

    Elämänlaatulautakunta jatkaa lisäsäästöjen hakemista. Valtuuston on ennemmin tai myöhemmin otettava kantaa siihen, voidaanko lisäsäästöjä ylipäätään käyttää toisen lautakunnan, tässä tapauksessa lasten ja nuorten lautakunnan, hyväksi.

    Lautakunnan enemmistön hyväksymä lisäsäästöesitykseni pysähtyi muotoseikkoihin. Vastaavat säästöesitykset tulevat kuitenkin eteen hyvinkin pian ja silloin karikot vältetään.

    Näistä asioista päätetään vuosittain.”

    Eli ei tämä tähän jää.

    t. Lulu

  31. avatar Lulu Riikonen sanoo:

    Kesäkommentti perunamaalta:

    Kunta ei voi kustantaa tulevaisuudessa asukkailleen huveja ja harrastuksia entiseen tapaan. Se on taloudellisesti täysin kestämätöntä. On keskityttävä oleelliseen eli peruspalveluihin. Liikunnan osalta on tällöin kyse perus kunto- ja terveysliikuntamahdollisuuksien luomisesta.

    Lasten hyvinvointiin voidaan parhaiten vaikuttaa neuvoloiden ja koulujen kautta. Niiden läpi kulkevat KAIKKI lapset. Liikunnan merkitystä lasten hyvinvoinnin ylläpitämisessä ei voi väheksyä. Koululiikunta ja koulujen yhteydessä järjestetyt harrastukset kuitenkin tukevat sitäkin parhaiten. Eivät kalliit harrastukset.

    ps Vieläkin huvittaa, kun Iisakkin niin aktiivisesti puolusti taitoluistelun harrastamista. Kaikista valtuutetuista nimenomaan Iisakki…..

  32. avatar Pimu sanoo:

    Entäs nämä kulttuuripuolen menot? Mikä on käsityksesi siitä, että onko kaupungin tehtäviä ylläpitää melkein miljoonalla eurolla vuodessa Sibeliusopistoa, tai puolellatoista miljoonalla Kaupunginteatteria? Olisin todella tyytyväinen, jos saisin kuulla rehellisen mielipiteesi näistä asioista.

  33. avatar Lulu Riikonen sanoo:

    Terve Pimu!

    Harkinnanvaraiset avustukset ovat aina kyseenalaisia. Sibeliusopiston tuki kuitenkin esim liittyy siihen, että sille myönnetään valtion tukea. Valtio tukee Sibeliusopistoa sillä edellytyksellä, että siellä on koulutettuja ammattilaisia opettajina. Toiset maksavat musiikinopetuksesta ja toiset liikuntaharrastuksista. Hämeenlinnassa ajettiin alas myös musiikkipainotteisuus eräässä koulussa, joka mielestäni oli väärin. Koulujen kautta olisi hyvä saada ujutettua liikuntaa ja musiikkia ihmisten elämään.

    Kulttuuripuolen hintojen korotukset eivät (tutkitusti) vähennä kulttuurin harrastajia. Harrastajia tulisi kyllä lisää, jos kulttuurin harrastaminen olisi ilmaista, mikä on taloudellisesti täysin mahdoton ajatus. (Sama juttu myös liikunnan puolella).
    Uusia harrastajia voidaan kuitenkin houkutella uusilla ”tuotteilla”. Vauvakulttuuri (jotkut tykkää, toiset ei) on esimerkiksi oivallinen esimerkki uudesta tuotteesta, jonka avulla kulttuurin pariin tulee lisää porukkaa. Verkatehtaan ja teatterin palveluntarjoajilta vaaditaan ammattitaitoa ja ideoita, joilla saadaa edullisesti lisää asiakkaita ja sitä kautta tukien määrää vähennettyä. (Teatteripuoli on kautta historian ollut taloudellisesti hieman hatara insituutio. ) Ja lippujen hintoja kannattaa ehkä korottaa..

    Selvää on, ettei edes kulttuuri- ja liikuntamenojen täydellinen alasajo pelastaisi Hämeenlinnan taloutta. Väliaikainen pienemmällä liekillä toimiminen olisi kuitenkin osa kaupungin säästötoimia. Niin kultturi kuin liikuntapuolellakin. Kaikkia palvelevat uimahallit ja kirjastot ovat ne ensisijaiset kulttuurin ja liikunnanharrastamisen muodot, jotka täytyisi turvata myös taantuman aikana. Tukien alentaminen, hintojen korotukset jne ovat pieniä juttuja peruspalvelujen karsimiseen verrattuna. Forssan malli terveydenhuollon puolella (mikäli siihen mennään) voi tuoda sitten aikanaan säästöjä.

    t.Lulu

Jätä kommentti

css.php