Murheenkryyni nimeltä maauimala

Maauimalan kunnostaminen siirtyi viime maanantaina valtuuston päätöksellä hamaan tulevaisuuteen. Maauimalaa käsiteltiin tätä ennen valtuustossa joulukuussa 2008, jolloin kunnostusinvestointia puollettiin. Taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttunut joulukuun jälkeen niin paljon, että hanketta oli viisasta siirtää. Maauimalan aiheuttama suuri kertainvestoini ja vuosittaiset käyttömenot on nyt hyvä jättää maksamatta. 

Ahveniston maauimala on suojeltu rakennussuojelulain nojalla, eikä suojelupäätöstä ole käytännössä mahdollista kumota. Kumoaminen edellyttäisi suojelukohdetta koskevien olosuhteiden tai tietojen oleellista muutosta. Maauimala kuitenkin on ja pysyy vuoden 1952 olympiatantereena. Kunnostus täytyy siis toteuttaa. Sitten joskus. 

Valtion rahat ovat usein käytettävissä useamman vuoden ajan ja niiden käytön siirtämisestä on mahdollista neuvotella. Mikäli tämä ei kuitenkaan onnistu, jäänee kunnostus kokonaan kaupungin maksettavaksi. Sitten joskus.

7 kommenttia artikkeliin “Murheenkryyni nimeltä maauimala”
  1. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Hei Lulu!
    Jos halutaan säilyttää v. -52 Olympialaisten nykyaikaisen viisiottelun muistoa, niin maauimala on tallella, tosin ilman vettä. Mutta missä ovat pistooliammunta-, miekkailu-, esteratsastus- ja maastojuoksupaikat? Onko ne tiedossa edes kartalla?
    Toisekseen, jos tekee tiukkaa saada Lammille uimahalli kuntoon, niin maauimalan kunnostuksen siirto oli oikea ratkaisu.
    Lämmintä kesää t. Hessu K.

  2. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Oleellisin kysymys maauimalapäätöksen osalta taitaa olla valtuuston vaihtuminen. Joulukuussa vanhan Hämeenlinnan valtuusto teki jäähyväisinään kunnostuspäätöksen, jonka uuden Hämeenlinnan valtuusto nyt kesäkuussa kumosi. Kaksi eri valtuustoa – kaksi erilaista päätöstä.

    Säästöistä puhuttaessa on syytä muistaa, että kunnostus olisi tehty avustuksella, lainarahalla ja vankityövoiman tuella. Todelliset säästöt tulevat siitä, että 200 – 300 000 euron vuosittaiset ylläpitokustannukset jäävät nyt pois.

  3. Tämä päätös ainakin näytti myös eettiseltä päätökseltä. Toivottavasti se oli osin myös tarkoitus. Etiikkaa ei voi unohtaa kireinä aikoina. Mielellään ei koskaan.

    Susanna

  4. avatar iisakki sanoo:

    Moi Seppo,

    muistisi tekee nyt tepposet. Valtuusto oli viime joulukuussa sama kuin nyt kesäkuussa. Kuntaliitoksen vuoksi otimme pienen varaslähdön, ja uusi valtuusto päätti tämän vuoden budjetista.

  5. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Kiitos, Iisakki, korjauksesta.
    Tieto pettää, ei muisti. Näyttää valtuustolla olevan kyky ottaa oppia. Kunnioitukseni aktiivisia valtuutettuja kohtaan nousee entisestään.

  6. Kirjoitin alla olevan 12.6. Lulu tuntuu olevan aika lailla samaa mieltä.
    Ajatuksiani voi lukea myös omasta blogistani, itse en kuulu tähän kunnianarvoisaan Hämeen Sanomien blogistien ryhmään.

    12.06.
    Kuntapäättäjien hymyt hyytyvät mitä pitemmälle vuosi etenee. Työttömyys kasvaa, tulot supistuvat, menot kasvavat. Vaikea yhtälö.
    Veronkorotus, palvelujen karsinta, lainakannan paisuminen, henkilökunnan lomautus ja irtisanominen. Ikävä lista.
    Veroprosentti nousee. Kysymys kuuluu, kuinka paljon?
    Palveluja karsitaan. Kysymys kuuluu, mitä karsitaan?
    Lainaa otetaan. Kysymys kuuluu, kuinka paljon?
    Lomautuksia tulee. Kysymys kuuluu, kuinka pitkiä?
    Kuntapäättäjiä ei käy kateeksi. He ovat kuitenkin luottamustöihin aktiivisesti himoinneet, he myös saavat ratkaisuista päättää. Sitä saa mitä tilaa.
    Me muut huudetaan katsomosta.

    Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö ryöpytti viikolla hallitusta taloustietojen pimittämisestä. Niinistön viesti oli, että valtiontalous on paljon pahemmin tyhjän päällä kuin julkisuuteen uskalletaan kertoa. Hallituksen johto moiset Niinistön epäilyt tyrmäsi.
    Tietysti.
    Kun valtiontalous on tyhjän päällä, paljon tai vieläkin enemmän, niin ei se kovin kummoisessa kunnossa ole kuntatasollakaan. Aniharva kunta voi elää huolettomasti entiseen malliin.
    Syksyllä tehdään ratkaisuja. On tehtävä.
    Puheet saavat väistyä, odotamme tekoja.

    Joka uskoo, että Ahveniston maauimala on lopullisesti pois Hämeenlinnan
    hoidettavien asioiden listalta, erehtyy.
    Museovirasto on määrännyt sen suojelukohteeksi. Perusteena Helsingin olympiakisojen kilpailupaikkana toimiminen.
    Suojelun perumista voi toki hakea. Perusteena täytyy olla suojeluperusteen poistuminen.
    Helsingin olympiakisoja ei historiasta poisteta.
    Mainostettu miljoonasäästö jää nähtäväksi. Peruskorjaus olisi syntynyt tässä taloustilanteessa todennäköisesti kustannusarviota halvemmalla. Säästölaskelmista taisi unohtua myös rikosseuraamusviraston tarjoama työpanos.
    Miljoonasäästö?
    Kari Karppinen
    Kuvat
    Kuva: Markku Wiik Variskin pohtii, missä olisi tässä taloustilanteessa parasta liihotella, Hämeenlinnassa vai Pirkanmaan Tampereella?

  7. avatar Pimu sanoo:

    Koskas Lulu kirjoitat aiheista ”Verovarojen musta aukko: Verkatehdas”, ”Rahareikä nimeltä Sibeliusopisto” tai ”Veronkorotuksia kaikille, sinfoniaa valituille”?

Jätä kommentti

css.php