Leino ei sovi naisille

HäSa:n tämänpäiväinen juttu Eino Leino säkeinä ja sävelinä-tilaisuudesta Hovikartanossa herätti uteliaisuuteni. Lausumassa (ainakin lehdessä mainittuina) on vain miehiä. Lausujien osalta tuskin on käytössä sukupuoli-, puolue- tai kunnanosakiintiöitä. Poikkeava äijäkööri houkuttelee varmasti / toivottavasti tilaisuuteen ihmisiä, mikä on  erinomainen asia. Leino oli mies ja miehenä pysyy, mutta tulkitsijoina on usein nähty myös naisia. Oliko hämäläiset naiset vahingossa jätetty mainitsematta kyseisessä jutussa?

 

Lausuukohan kukaan miehistä Eino Leinon seuraavaa runoa?

 

Kun kello seisoo

Tää kansa on kuin kaupunki,

min tornikello seisovi,

ja aikaa kysymähän niin,

nyt kaikki juoksee naapuriin.

Ja toisen kello edistää

ja toisen jälkeen ihan jää,

ja kaikki toimet nurin käy,

kun ajan johtajaa ei näy.

Jos tääll´ ois mies, jos yksikin,

niin itse nousis tornihin

ja neron oikeudella hän

sen kellon vetäis käymähän.

Ja virkkais: ”Näin on aika maan!” –

Ja oman päänsä mukaan vaan

hän ajan kellon asettais –

ja kaiken uskoa sen sais!

Mut mies se viipyy, viipyy vaan,

ja yhä seisoo kello maan

ja kaikki toimet nurin käy,

kun ajan johtajaa ei näy.

Otin oppia Leo Leppäsen logistiikka-blogin herättämästa vakavasta  keskustelusta ja lisään tähän loppuun: Älkää ottako tätä blogia kovin vakavasti. 

Kommentti artikkeliin “Leino ei sovi naisille”
  1. Moi Lulu,

    huolesi lienee turha, sillä tapahtuman järjestänä on Hauhon Rouwasväen yhdistys eli jokaisen runoa lausuvan miehen takana seisoo topakka nainen;-)

    Kun kello seisoo -runon ja muutaman muunkin Leinon säkeen voi kuulla Hauhon Niskavuori Näyttämön Runoilijan kesä -teatteriesityksessä alkuperäisin Eino Leinon sanoin. Kannattaa tulla kuulemaan ja katsomaan.

    Leinon mainio runo julkaistiin 1896 hänen muutettuaan Hämeenlinnasta.
    Leino oli nero!

Jätä kommentti

css.php