Vanajavesi yhdistää

Vesistöjen hyödyntäminen virkistyskäytössä, matkailussa ja markkinoinnissa on yksi Hämeenlinnan, rantojen kaupungin, menestystekijöistä. Kukaan ei kuitenkaan pysty nauttimaan saati kestävästi hyödyntämään huonossa taikka välttävässä kunnossa olevaa vesistöä. Eikä kenenkään tarvitse hyväksyä uimakelvotonta ja virkistysarvoiltaan huonoa Vanajavettä. Puhdas vesi on myös selvästi kaikkien seudun toimijoiden yhteinen etu.

Kirjoitin HäSa:n vierailijapalstalle 23.4.2009 artikkelin ”Vesistön Hämeenlinnan menestystekijäksi”, joka löytyy nettisivuiltani/ ajankohtaista www.luluriikonen.fi . Kirjoitukseni tärkein tavoite oli aktivoida hämäläisiä toimijoita ja päättäjiä yhteistyöhön Vanajaveden paremman tilan saavuttamiseksi.

Kokoomus teki Vanajavesi-aloitteen 8.6.2009. Aloitteessa todetaan ”Vesistöjen tilan kohentaminen ja niiden virkistys- ja matkailumerkityksen systemaattinen kasvattaminen ovat osa kestävää kehitystä ja seudun elinvoimaisuuden kasvattamista…..Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää Vanajavesi -vision laadintaa yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin, Janakkalan kunnan, Hattulan kunnan, Hämeen Ympäristökeskuksen, Hämeen Yrittäjien, Hämeen Liiton ja muiden toimijoiden kanssa vesistön pitkäjänteiseksi kehittämiseksi puhtauden ja elinvoimaisuuden lisäämiseksi.”

Haaste on melkoinen, mutta onneksi tietoa, taitoa ja tekijöitä riittää. Lahden Vesijärvisäätiöstäkin voitaisiin ottaa mallia. Vanhvaksi tukijaksi on jo julistautunut maakuntaliiton johtaja Juhani Honka.

12 kommenttia artikkeliin “Vanajavesi yhdistää”
  1. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moi Lulu!
    Asia on tärkeä. Aistinvarainen arviointi on subjektiivista, mutta minusta tuntuu, että Vanajaveden veden laatu on heikkenemässä. Viime talvena huomasin verkkoja kokiessa viher- tai sinilevää jään sisällä.
    Maataloutta syytetään ravinnepäästöistä, ja -70-luvulla se olikin aika holtitonta, mikä varmaan vaikuttaa vieläkin. Kuitenkin on keskustelusta jäänyt huomiotta esim. Paroisten jätevesipuhdistamon volyymin kasvu. Mielestäni Hauhon siirtoviemärin liittäminen Paroisiin heikensi Vanajaveden tilaa. Tietysti kaupunki on sen jälkeenkin jatkuvasti kasvanut. Liukoista typpeä on vaikea saada jätevesistä pois, ja erotettu fosforikin on jonnekin sijoitettava. Ei se Itämereen mene, mutta huuhtoutuu osaksi Porin edustalle.
    Maataloudessa pidetään ravinteista kirjanpitoa, ja se kuuluu osana lannoittamiseen. Ehdotankin, että jätevesien puhdistuslaitoksissa siirrytään samaan menettelyyn: paljonko ravinteita tulee, paljonko päästetään vesistöön ja paljonko erotetuista ja jonnekin sijoitetuista ravinteista huuhtoutuu vesistöön. Maataloudessa aikajänne on viisi vuotta, ja sama se voisi olla jv-laitoksilla.
    Yhteistyöteveisin Hessu K.

  2. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Terve teille Lulu ja Heikki!
    Hyvältä näyttää rakkaan Vanajaveden tulevaisuus lukiessani kannanottojanne.
    Satuin kuulemaan myös pätkän Radio Hämeen haastatteluista ko. asiasta.
    Silvennoisen Esakin oli kovin innostunut Vanajan pelastusoperaatiosta.
    Tuntuu hyvältä, kun asialla on melkoinen joukko kuntaan, puolueeseen tms katsomatta.
    Todellinen huoli Vanajaveden tilasta yhdistää alueen immeisiä.
    Se merkitsee aktiivista yhteistyötä kenenkään sen kummemmin metsästämättä sulkaa vain omaan hattuunsa.
    T. Riitta

  3. avatar Sari R sanoo:

    Terve Lulu ja muut,
    seudullinen kokoomusaloite on esimerkki siitä mihin yhteistyöllä päästään. Lulun kirjoitus keväällä oli loistava ja sen pohjalta ryhmässäkin asiasta keskusteltiin. On hienoa että eri toimijat yhdistävät voimansa ja lähtevät viemään asiaa eteenpäin. Vanajavesi kuuluu kaikille.

  4. avatar Einari sanoo:

    Maatalouden valumavedet ne pääasiassa rehevöittävät sisävesiämme. Kyseisen vesistön yläjuoksulla tuupataan peltoon surutta lavakaupalla lannoitteita ja suoja-alueita ei ole (eikä niillä olisi muutenkaan paskan vertaa vaikutusta).

    Ympäristöasiat ovat Suomessa täysin hakoteillä. Sen sijaan, että ratkaistaisiin maanviljelyksen ympäristökuorma ja muut isot selkeät ongelmat, keskitytään pikkunäpräämiseen kuten haja-asutusalueiden asukkaiden vesijärjestelmät, joilla ei saada vähätuloisten ihmisten rahanhukkaa lukuunottamatta mitään konkreettista aikaan. Toimenpiteet ovat kuin laastarin asettamista katkenneeseen jalkaan. Ei uskalleta nostaa kissaa pöydälle vaan tehdään näennäistoimia joilla saadaan puhdas omatunto.

    t. Eikka

  5. avatar Lulu Riikonen sanoo:

    Terve Einari!

    Vesiemme tilaa heikentää ensisijaisesti rehevöityminen, joka aiheutuu lähinnä maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen ravinnekuormituksesta. Prosenttijakoa en äkkiseltään osaa sanoa, mutta maa- ja metsätalouden osuus on suuri.
    Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että maataloudessa täytyisi erityisesti huolehtia maaperän kasvukunnosta, lannoittaa optimaalisesti, perustaa suojavyöhykkeitä jne. Parhaat asiantuntijat löytyvät usein maatiloilta. Tuskin kukaan turhaan kalliita lannoitteita haluaa tiluksilleen levitellä. Suojavyöhykkeilläkin on tutkitusti vaikutusta.

    Metsätalouspuolella täytyisi keskittyä vesiensuojelusuunnitteluun sekä sen mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseen. Alan asiantuntijoita ja tekijöitä onneksi Hämeessä riittää.

    Jätevesikuormituksen osalta niin taajamien, yritysten kuin haja-asutuksen on hoidettava asiansa kunnolla. Kyllähän se päähän ottaa ja turhauttaa, kun itse hoitaa asiansa hyvin ja naapurissa sijaitseva päästäjä ei hoida omaa osaansa lain mukaan.

    Yhteistyöstä Vanajaveden osaltakin on kyse. Kun eri toimijat saadaan aktivoitua yhteisen hyvän puolesta, saadaan pitkällä aikavälillä myös tulosta. Valuma-alue on laaja ja sen vuoksi myös tulevan yhteistyöpohjan tulee olla laaja. Ei syyllistetä, mutta tehdään kaikki osamme.

    t.Lulu

  6. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Heippa Kaikille!
    Paroisten jäteveden puhdistamo vastaa n. 40 000 sian lihasikalaa. Noin lähelle järveä ei rakennuslupaa heltiäisi. Kysyin yllä, mihin kaikki se fosfori joutuu, joka laitoksen läpi kulkee? Mitä tehdään vesiliukoiselle typelle? Omassa rannassa kasvaa isosorsimoa, joka on 1800-luvulla Kanadasta hommattu tulokaslaji, ja se viihtyy liiankin hyvin. Veikkaanpa, että ympäristökeskusteluissa typpi nousee fosforin edelle.

    Onneksi ei ole levää!

    Kesäterveisin Hessu K.

  7. avatar Heikki Santti sanoo:

    Hei,

    olen sukujuuriltani sääksmäkeläinen. Kesäpaikka meillä on edelleen Sääksmäellä isän kotitalon kupeessa. Santin taloon kuuluu kolmasosa Saarioisjärvestä, joka on monen laskuojan ja Oili joen laskusuisto Vanajaveteen. Santin maiden läpi virtaa yksi iso laskuoja, joka tuo Toijalasta asti huonoa vettä Vanajaveteen. Tarttis tehdä jotain, mutta ajatuksesihan on jäänyt.

    Kesäasukkaana olen kiinnittänyt huomiota siihen, että Valkeakoskella tehdään huomattavasti vähemmän töitä Vanajaveden eteen verrattuna siihen mitä muualla tehdään. Kesälomalla luin jostakin paikallislehdestä kuinka Tampereen suunnalla kolmen kunnan alueella oli käynnistetty mittava hanke laskuvesien päästöjen vähentämiseksi. Olen hieman puhunut aiheesta veljeni ja hyvän ystäväni Päivölän kansanopiston rehtorin Asko Aulangon kanssa ja toimittanut aiheesta heille joitakin lehtiartikkeleita. Yhdessä ollaan todettu, että ”tarttis tehdä jotain, vaan ajatukseksi on jäänyt”. Ehkä osittain siksi että emme oikein tiedä miten lähteä liikkeelle. Olisiko hyviä neuvoja?

    Pitäisikö perustaa Pro Vanajavesi -liike? Onko sellainen jo kentiäs olemassa? Päivölän kansanopisto voisi toimia kokoontumispaikkana ja järjestää kursseja eri tahoille ja toimijoille?

    Hämeensanomien artikkeliasi lainaten ”Vanajavesi on meille aarre, jonka laaja-alaisen hyödyntämisen virkistyskäytössä, matkailussa ja markkinoinnissa on oltava mahdollista myös tulevaisuudessa”. Toteat myös, että Vanajaveden tila huonompi kuin kuvitellaan.

    Kalvolan vedet tulee Oili jokea pitkin Vanajaveteen eli siltä osin Hämeenlinna uutena suurkuntana on tällä alueella. Valkeakoski lienee Pirkanmaan ympäristökeskuksen aluetta.

    Tarttis tehdä jotain. Mitä tehtäis?

    Kesäisin terveisin

    Heikki Santti

  8. avatar Einari sanoo:

    Ilmeisesti Vanajaveden tila ei ole nuori ilmiö. Vanhempi sukupolvi tietää kertoa, että vuosikymmeniä sitten vesistössä uimistakin pyrittiin välttämään. Liekö ollut sodasta nousseen teollisuuden kulta-aikaa. Onneksi niin myrkyllistä ei vesi enää ole.

    Silti se pistää mietityttämään ja suorastaan sapen kiehumaan kun suuri osa kesästä menee haisevan liejumönjän ihmettelemiseen rannoilla. 30v sitten ei moista todellaakaan esiintynyt, jokin on asiantilan muuttanut.

    Maanviljelyksen kuormitusasioihin puuttuminen on kyllä vaikea paikka. Asiahan on kokonaisuutena unionin myötä Euroopan laajuinen. Koko viljelyalalta pitäisi saada pienviljelijät hiljalleen sukupolvien kierron myötä siirrettyä muihin ammatteihin, viljely tapahtumaan suurissa, taloudellisesti tehokkaissa ja ympäristövaikutuksiltaan tiukasti säännellyissä yksilöissä. Kenenkään etu ei ole tukiaisten varassa kituva pienviljelijä.

    t. Eikka

  9. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Tervehdys Heikki Santti!
    Huomasin vasta nyt kommenttisi, joka sykähdytti, kun äiteen sydän sykki sääksmäkiläisyydelle.
    Otas yhteyttä, jos et vielä oo, tuohon Riikosen Luluun Vanajaveden suojeluasiassa.
    Häneltä saat infoa, missä mennään Hämeen Helmen, Vanajaveden suojeluasioissa.
    T. Riitta N.

  10. avatar Lulu Riikonen sanoo:

    Tervehdys Riitta, Heikki ja muut!

    Homma etenee ja palavereja on tulossa. Heikin kanssa olemme jo viestitelleet asian tiimoilta. Haaste on melkoinen.

    Vesi-terveisin,

    Lulu

  11. avatar Heikki Santti sanoo:

    Vanajaveden parantamisessa vaaditaan laajoja toimenpiteitä. Lululta sain viestiä, että ollaan perustamassa Vanajavesi-säätiötä, joka Vesijärven mallin mukaisesti eri tavoin edistäisi erilaisia toimenpiteitä. Säätiön lisäksi tarvitaan paikallisia toimenpiteitä. Esimerkiksi mainitsemani Sääksmäen Saarioisjärven kehittämiseksi täytynee perustaa yhdistys, joka anoo rahoitusta ja teettää suunnitelmat toimenpiteistä. Yhdistys auttaa maanviljelijöitä tekemään tarvittavia toimenpiteitä ja hakemaan niille rahoituksen, esimerkiksi tehdään kosteikkoja ja valuma-altaita sekä suojavyöhykkeitä. Maanviljelijöitä ei saa jättää yksin vastuuseen kehittämisestä. Otetaan mieluimmin homma koko kylän harteille. Kosteikkojen rakentaminen työllistää alueen yrittäjiä ja hyödyttää metsästäjiä. Synnytetään ”kyläliike” ympäri Vanajavettä. Näin saadaan aikaan paljon hankkeita, joilla sitten alkaa olla vaikutusta veden laatuun.

    Heikki Santti

  12. avatar Kari T sanoo:

    Hei vaan kaikille,

    Ajattelin laittaa omankin lusikkani soppaan, kun olen asunut ikäni Vanajaveden vaikutuspiirissä. Nykyään meillä on mökki Vanajanselän itä-rannalla.

    Tänä kesänä ei sinileväongelmaa ole käytännössä ollut (tähän saakka), mikä on yleisestikin tulkittu vähäsateisuudesta johtuvaksi ilmiöksi. Tämähän tarkoittaa sitä, että valumavesiä pelloilta ja metsistä ei ole tullut ja se on riittänyt ongelman selkeään pienenemiseen. Ymmärtääkseni kertoo aika paljon siitä mihin olisi puututtava. Lisäksi kuulin, että EU tukee metsien lannoittamista ja tämähän on ihan hölmöläisten hommaa, koska näin saammme aikaan huonolaatuista puutavaraa, joka aiemmin käytettiin nyt jo vähän edesmenneen selluteollisuuden tarpeisiin ja lisäksi ne lannoitteet erityisesti päätehakkuiden jälkeen valuvat suoraan järviin.

    Eiköhän olisi lobattava EU:n suuntaa tästä metsien lannoittamisen tukemisen lopettamisesta. Lisäksi sieltä pitäisi anoa tukea Vanajaveden parantamishankkeisiin mikä tulee suunnata suoraan maanviljelijöiden kontrolloituihin valuma-altaiden toteuttamisiin. Ilman rahaa tästä hankkeesta ei tule mitään. Suojakaistojen toteuttamista EU ymmärtääkseni tukeekin jo suoraan viljelijöille.

    Haen tässä vähän sitä, että ryhdytään nyt vain suoraan toimenpiteisiin. Ihmiset ja jopa yrittäjät (erityisesti maatalousyrittäjät) ovat kyllä suojelutoimenpiteiden takana, joten laajaa julkisuushumppaa ei tarvita muuten kuin, että eri tahot tietävät mistä tukea voi anoa käytännön toimenpiteilleen. Toki toimenpiteiden pitää olla kontrolloituja muuten sitäkin rahaa käytetään väärin. Jokainen onnistunut käytännön toimenpide parantaa vesitömme laatua.

    Nuo kuntien pudistamot taitavat olla aikamoisen syynin alla jo valmiiksi, joten en usko sieltä kovin suuria lottovoittoja löytyvän, jos nyt unohdetaan se yhden kesän Janakkalan kunnan aikoma hölmöily, jonka yleinen mielipide teilasi.

    Mökkiläisiä rehevöitymisestä on mielestäni turha syyllistää. He haluavat viettää aikaansa puhdasvetisen järven rannalla ja toimvat 99%:sti vastuulisesti.

    Henkilökohtiasesti en usko mihinkään talkoisiin. Yrittäjällä ei ole sellaiseen energiaa, eikä aikaa enää nykyään. Rahaa ne hankkeet valitettavasti tarvitsevat.

    Rukkaset kouriin ja hommiin!

    Kari T

Jätä kommentti

css.php