Kilpailua veren maku suussa

Periksi ei anneta, sillä kilpailu on kovaa. Huijaukset paljastuvat ennen pitkään, joten kannattaa pitää puhtaita jauhoja pussissa. Epätoivo ja voitonriemu vuorottelevat. Kilpailu kotimaisilla ja maailmanmarkkinoilla kiristyy. Kilpaillaan uusilla tuotteilla ja palveluilla. Pian kilpaillaan myös ammattitaitoisista työntekijöistä. Jopa verissä päin.

Vielä vähän aikaan kilpaillaan kuitenkin vakituisista ja kesätyöpaikoista. Opiskelin edellisen laman aikana Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Kesätöitä ei parina ensimmäisenä vuonna saanut kirveelläkään. Lähetin kolmannen opiskeluvuoden aikana 60 kesätyöhakemusta ja ramppasin koko kevään potentiaalisilla työpaikoilla. Sain lopulta kesätöitä tietyömaalta Ylöjärveltä 30 km:n päästä opiskelijaboksistani. Ei ollut  bussiyhteyksiä, ei autoa, eikä rahaa autoon, mutta töihin halusin päästä. Vaihdoin vaaleanpunaisen vespani kilpapyörään, ja pyöräilin kesän aikana 3500 km. Kova oli kilpailu kesätyöpaikoista. Yhtä kova kuin nyt.

Hämeenlinnalla on hyvät edellytykset kilpailla yrityksistä, työpaikoista ja asukkaista. Välillä kuitenkin tuntuu siltä, että kaupunkimme ihanuudesta annetaan ulospäin turhan ruusuinen kuva. Täälläkin ovat edessä veroprosentin nosto, palvelumaksujen ja ”huvimaksujen” korotukset, ehkä lomautukset, lisäkarsimisista puhumattakaan. Piikki pistää kuitenkin kipeimmin omaan lihaan, jos peruspalvelut eivät pelaa. Erikoispalvelujen hinnat niin terveydenhuollossa kuin koulupuolellakin vetävät kunnan kuin kunnan pidemmän päälle suohon.  

Otetaan siis kilpapyörät esiin, ei keksitä niitä kuitenkaan uudelleen, vaan hyödynnetään mitä on ja etsitään uusia ratkaisuja vaikka veren maku suussa. 

Pyöräily on kuninkuuslaji.

4 kommenttia artikkeliin “Kilpailua veren maku suussa”
  1. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Tervetuloa Lulu kesälaitumilta (ja perunamaalta) takaisin blogipalstoille.

    Ajatuksenjuoksuusi ei ole juurikaan lisättävää. Lakisääteiset asiat on hoidettava viimeisen päälle ja harkinnanvaraisista on pakko tinkiä. Vaikka se sattuisi kuinka kovaa.

    Pyöräilystä kirjoitat kauniisti. En ole eri mieltä, mutta ei hiihtokaan ole hullumpaa. Eikä jalkapallo eikä sauvakävely. Eikä…

  2. avatar Lulu Riikonen sanoo:

    Terve Seppo!

    Moni laji maistuu maukkaalta, kun motivaatio, asenne ja into ovat paikallaan. Väkisin ei pidä vääntää. Motivoiminen ja motivoituminen on oleellista kaikessa liikunnassa. Sinä (jos joku) sen kyllä tiedät.

    Liikunta on hauskaa, mutta valitettavan monelle se tuottaa tuskaa ja syy siihen löytyy usein menneisyydestä. Kammottavat liikunnantunnit, urheilemaan pakottava vanhempi tai joku muu haamu syö monilta aikuisilta innon hoitaa kuntoaan. Tästä syystä riittävän pienet liikuntatuntien ryhmät (jolloin opettajalla on aikaa tukea kaikkia oppilaita yksilöllisemmin) ja hyvä opettaja ovat tärkeitä ihmisen elämän koko ”terveys- ja liikuntaelinkaaren” kannalta.

    Syksyllä Tuomelassa aloittavat ekaluokat ovat ihanan ja uskomattoman pieniä. Kolme alle 20 oppilaan luokkaa aloittaa koulutaipaleen. Yhdessä luokassa on meidän perheemme keskimmäinen. Hän pääsee mm liikunnassa aivan eri tilanteeseen kuin vanhin tyttömme, jonka luokka oli heti alkuunsa yli Hämeenlinnan kouluissa virallisesti sallitun luokkakoon (24 oppilasta).
    Luokkakoot aiheuttivat iloisen yllätyksen lisäksi huonon omantunnon. Läheskään kaikilla hämeenlinnalaisilla ekaluokkalaisilla ei ole yhtä hyvä tilanne. Epätasa-arvoa ja sen kitkemistä riittää.

    Kävin muuten aamulla pyörälenkillä (sillä vanhalla kilpurilla) ja vastaan tuli yksi rullasukseilija Hattulan vanhan kirkon liepeillä. Et se sattunut olemaan sinä?

    t.Lulu

  3. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Liikunta on tärkeää ja varsinkin ikääntyville ja nuorille jotta se jäisi tavaksi. Mitä tekee kaupunki, savustaa Lammilta 20 vuotta kaikkensa liikunnan eteen tehneen Kimmi Kourun Raumalle samoihin hommiin.
    Kysymys kuuluu kuka korvaa vahingon?
    Olisi Hassisen tehtävä jotain muutakin kuin sukuaan palkata kaupungille!
    Koska kaupungin hallitus käsittelee asiaa?
    Vai oletteko kusi sukassa ja hiljaa keskinäisellä sopimuksella?

  4. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Vastauksena Lulun kysymykseen sunnuntaiaamun rullasukseilijasta. Käytin sunnuntaiaamun sauvakävelyyn, keskipäivän pyöräilyyn ja illan naispesäpallon seurantaan.

    Sukseilua harrastan lumella heti kun siihen on Hämeenlinnan seudulla mahdollisuus. Vuodesta toiseen ovat urheiluseurojen talkoolaiset ja kaupungin liikunnan ammattilaiset yhteistyössä taikoneet eteläisen Suomen parhaan olosuhteet Ahvenistolle marraskuun lopulla tai joulukuun alussa. Käyttäjiä on ollut mustanaan. Myös Lammilla on ollut mahdollista hiihtää urheiluseuran omistaman lumitykin avulla tehdyllä lumella. Tässä työssä oli Erkki Strömbergin mainitsemalla Kimmo Kouralla oma tärkeä osuutensa.

    Kansa siis liikkuu ja hoitaa itse itseään halvalla, kunhan sille vain annetaan pienikin mahdollisuus. Terveyttä edistävää liikuntaa voi verrata rahan laittamiseen pankkiin – tässä tapauksessa koko yhteiskunta hyötyy myös taloudellisesti.

Jätä kommentti

css.php