Massamurhaaja vai johtaja?

Massamurhaajat ovat tyypillisesti 30-50-vuotiaita miehiä. Niin ovat johtajatkin. Tyypillisen johtajan erottaa massamurhaajasta se, että massamurhaajat ovat joitain poikkeuksia lukuunottamatta sosiaalisesti eristäytyneitä.

Sarjamurhaajat antavat itsestään tavallisen ja viehättävän kuvan. Monet sarjamurhaajat ovat psykopaatteja, mutta kaikki psykopaatit eivät ole tappajia. Joskus he ovat vain johtajia.

Harva johtaja on virallisen diagnoosin mukaan suoranainen sadisti, mutta yllättävän moni käyttää valtaansa väärin ja pakottaa alaisensa tiettyyn jäykkään toiminta- ja ajattelumalliin.

Johtamisesta väitellyn tekniikan tohtori Helena Åhmanin mielestä johtajilta pitäisi vaatia samoja ominaisuuksia kuin KRP:n rikostutkijoilta. KRP:n haluaa palkkalistoilleen

  • Lumiauroja, ei perässähiihtäjiä.
  • Hyvällä itsetunnolla, kovalla tahdolla ja paksulla nahalla varustettuja henkilöitä. (Joku voi kuulustelussa sylkeä ensimmäisenä kasvoille.)
  • Päätöksentekokykyisiä (myös haastavissa ja nopeissa tilanteissa), selkeäsanaisia, oma-aloitteisia henkilöitä, jotka uskaltavat sanoa asiat ääneen.
  • Yhteistyökykyisiä ja asioille sopivan nöyriä henkilöitä.

Tämä lista soveltuu niin yritysmaailman, julkisen sektorin kuin poliittisen johdonkin työhaastatteluihin. 

 

9 kommenttia artikkeliin “Massamurhaaja vai johtaja?”
  1. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Terve Lulu!
    Arvostamani rikoskirjailija ja poliisi totesi jo vuosia sitten, jotta hän on ihmismieltä tutkittuaan käytännön työssä ja muutennii huomannut..
    ”- Arkadianmäeltä, politiikan ja yritysmaailman tikapuita kiipeilemästä löytyvät ne narsistiset ja luonnevikaiset, jotka eivät ole päätyneet kaltereiden taakse..”
    Mielestäni miesvaltaiseen porukkaan on viime vuosina tasa-arvoistunut naisiakin.
    Joten..
    voimia ja pidä ittes ihmisenä edelleenkin.
    T. Riitta

  2. avatar Marianne Koivisto sanoo:

    Hei Lulu
    Täytyy sanoa ,että hyvin osuvat Åhmanin mielipiteet kohdalleen . Taitaapa monelle miehelle johtaminen olla egologiaa , eikä yhteisen hyvän eteen taistelemista . Jos sanan egologia voi ymmärtää toisin kuin tarkoitan , niin valaisuksi merkitys tässä on itsekeskeisyyttä . Koeta jaksaa ,sinulla on paljon hyviä ajatuksia ,jotka tulisi muiden huomioida

  3. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moi Lulu!
    Aika pirullinen rinnastus!
    Toisaalta, missä menee hullun ja neron raja?
    Hyvää syksyä t. Hessu K.

  4. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Iltaa Lulu!
    Miten käy meille, Sinulle ja minulle kun kumpikaan emme ole (tiettävästi) KRP:n leivissä eikä myöskään menestyviä Johtajia (isolla Jiillä isossa Yrityksessä)? Onko olemassa elämää näiden kahden välissä vai olemmeko me ne kuolleet sielut?
    Oma kokemukseni (tulee tuolta luottmushenkilöpuolelta) henkilöitä rekrytoitaessa on se sama kuin, jos sinun pitäisi valita itsellesi sissikumppani. Kahden miehen joukkue, jossa ei yksin pärjää. Silloin et ota luuseria (johdateltavaa) etkä aivan pimahtanutta (idealistia). Näillä eväillä pärjää muuten aika pitkälle. Ei ole politiikalla sijaa kun oikeita asioita hoidetaan.
    Muutoin kyllä yllätit tuolla vastakkainasettelumallilla, – joka kertonee Sinusta jotain myöskin.
    T, Hannu

  5. avatar Lulu Riikonen sanoo:

    Iltaa kaikki!

    Riitan kanssa olen samaa mieltä siitä, että johtaminen on tasa-arvoistunut, mutta tilasto lienee vielä ihan pätevä.

    Hullun ja neron raja on veteen piirretty. Sanoisin, että Jorma Ollila on nerokas. Hitler oli hullu, jonka uskaltaa nimetä.

    Mietin kyllä aikani, josko laitan jutun vaiko en. Keskustelua kannattaa kuitenkin aina käydä.
    Mitähän tämä minusta kertoi Hannulle?

    Öitä!

    Lulu

  6. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Tervehdys Lulu!
    Kertoi sen, että ei sinun tarvi paljon kummisetiä etsiskellä, kuten kauan sitten eräässä blogissasi pohdiskelit. Kyllä lähtee!!
    Aamuterkuin, Hannu

  7. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Eilen, sunnuntai iltana tuli Punainen lanka tv 2 klo 21 jossa vieraili filosooffi Maija -Riitta Ollila.

    Tuli kuin yksi yhteen nyky HML:n kanssa, kun hän luetteli työelämän kummallisuuksia jotamisesta ja esimiesaseman käytöstä.

    Ilmeni jotta kyllä kaikki virheet on tehty, ainakin näin Lammilta päin katsottuna.
    Koskahan sitä opitaan?

  8. avatar Lulu Riikonen sanoo:

    Terve Erkki!

    Katsoin itsekin osan mainitsemastasi ohjelmasta. Fiksu ohjelmankin Ollila on. Johtamisen teoria on usein kaukana todellisesta käytännöstä eivätkä sanat ja teot ole yhdenmukaisia.

    Toiset ottavat oppia, toiset eivät.
    Oppia ikä kaikki.

  9. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Tervehdys teille!
    Tuosta juolahti mieleeni myös semmottinen kokemusperäinen johtajana olemisen venymisestä..
    Naisvaltaisilla aloilla, varsinkin naisjohtajan täytyy kestää henkilöstön häneen yksityishenkilönä kohdistuvat ”arvioinnit.”
    Millainen tukka, meikki,elopaino, vaatteet, perhe jne..
    Miesvaltaisessa työyhteisössä ko sivuseikoilla ei ole postimerkinkään kokoista merkitystä.
    Meidän naisten tapana on tulkita asioita monimerkityksellisempänä kuin miesten.
    Miesten viestintä on huomattavasti suoraviivaisempaa.
    Lasten leikeissä pojilla on tutkimuksin todettu geeneissä kilpailuvietti, tyttöjen keskittyessa enemmän yhteistyöhön.
    Kun duunissa on sekä miehiä, että naisia, pitäisi sovittaa nämä toimintatavat ja vielä ottaa huomioon kunkin duunarin yksilöllisyys.
    Valkeakosken patruuna Walden tunsi jokaisen työntekijänsä taustatkin. Meillä on liian monessa työpaikassa tapana palkata paras puhuja, ei välttämättä paras tekijä.
    T. Riitta

Jätä kommentti

css.php