Käräjillä

Raatihuoneella järjestettiin tänään yleisölle avoimet Kyläkäräjät, jossa keskusteltiin Hämeenlinnan kylien ja kaupungin välisestä yhteistyöstä tai sen puutteesta. Paikalla oli kyläläisten ja esiintyjien lisäksi noin puoli tusinaa valtuutettua.

Keskeinen ongelma niin kaupungin ydinkeskustan kuin kylienkin asukkaiden osalta näyttäisi olevan tunne päätös- ja vaikutusvallan puuttumisesta. Liittyneet kunnat ovat tilastojen valossa hyvin edustettuina nykyisessä kaupunginvaltuustossa. Tyytymättömyyttä kuitenkin löytyy mm aluetoimikuntien roolien epäselvyydestä, päättäjien etäisyydestä ja rahojen vähyydestä. Ylipäätään usko demokratiaan on koetuksella ja yksi parannuskeino voisi tilaisuudessa puhuneen tutkija Ritva Pihlajan mukaan olla pienen demokratian eli paikallisten, yksityisten ja pienyhteisöiden vaikutusvallan parantaminen. Esimerkkiä voitaisiin ottaa Suomussalmelta, jossa muutaman kerran vuodessa järjestettävät kyläparlamentit mahdollistavat asukkaiden, päättäjien ja virkamiesten jatkuvan yhteydenpidon.

Aluetoimikuntien rooleja tulee mielestäni tarkentaa ja niitä on ohjattava piendemokratiaa lisäävämpään toimintaan. Meidän Ydin-Hämeenlinnan päättäjien on myös tultava lähemmäs reuna-alueita. Itse olen kiertänyt palkkatyöni eli ympäristöasioiden merkeissä niin Kanta- kuin Päijät-Hämettäkin toistakymmentä vuotta, ja vapaa-aikana lomailun merkeissä. Päättäjän saappaissa astelemista Ydin-Hämeenlinnan ulkopuolella on tullut tehtyä aivan liian vähän.

Ritva Pihlajan toteamus, ettei demoratia saa olla kiinni rahasta on hyvä. Myöskään lumedemokratialle ei saa antaa tilaa. Tilasto, joka kertoo, että suuri osa suomalaisista epäilee politiikan ja poliitikkojen luotettavuutta ja omia vaikutusmahdollisuuksiaan pitää ottaa todesta.

Päättäjien täytyy asukkaiden lisäksi kuunnella vahvasti myös asiantuntijoita. Ja omantunnon ääntä. Jos et itse ole läsnä omien lastesi arjessa tai iäkkäiden vanhempiesi elämässä, miten voit olla lasten ja ikäihmisten asioiden puolestapuhuja tai vaatia vastuunottoa muilta? 

3 kommenttia artikkeliin “Käräjillä”
  1. avatar Demokratian olemus sanoo:

    Hei Lulu

    Kirjoituksesi osoittaa, kuinka hyvin sinä olet, mielestäni , oivaltanut demokratia-ajatuksen. Rahalla ei sen kanssa ole mitään tekemistä. Vai onko itsestään selvää, että perheen isä rahojen huvetessa käskee vaimon pitää suunsa kiinni. Kriisitilanteissa todellinen demokratia näyttää ( pitäisi näyttää)voimansa. ”Päättäjät” osoittavat luottavansa edustamiinsa ryhmiin ja yksilöihin ja demokraattisessa yhteistyössä näiden kanssa luovat uskoa yhteiskunnallisten järjestelmien kykyyn toimia vaikeissakin olosuhteissa. Demokratia ei ole ( ainakaan) sitä, että kun huonosti menee, valitut ”haistattavat pitkät” valitsijoilleen ja näiden mielipiteille ja päättävät ottaa ( omnipotenssisti) vallan omiin käsiinsä lainkaan kuuntelematta valitsijoitaan. Sellainen peli ei pääty hyvin, eikä sen pelin nimi sitäpaitsi ole demokratia.
    Lulu, mielestäni sinulla on mahdottoman terve kuva maailman menosta. Pidä pintasi. Sinun ei tarvitse tarkastaa sivistyssanakirjasta sanan ” demokratia” merkitystä. Suosittelen sitä joka tapauksessa monelle, monelle demokraattisen järjestelmän mukaan valitulle kansansa edustajalle.

  2. avatar Sari R sanoo:

    Tervehdys!
    Kun alunperin aluetoimikuntien roolia ja tehtäviä mietittiin, oli nimenomaan tuo alueellisesta näkökulmasta viestiminen kaikista tärkein asia. Tanskassa, jonka kokemuksia onnistuneesta aluedemokratiasta kehutaan, on aluetoimikuntien (tai vastaavien) keskeinen työmuoto avoimet, alueelliset foorumit. Niissä ei ole varsinaisia pysyviä jäseniä, vaan jokaisella luottamusmiehellä on velvoite osallistua vuorollaan myös näiden toimintaan ja ennen muuta viedä viestiä molempiin suuntiin.
    Meidän uusi organisaatiomme ei ole missään nimessä valmis, vaan sen tulee kokemusten perusteella kehittyä edelleen. Aluedemokratian kehittäminen ja kaupunkilaisten kuuleminen vaalien välilläkin myös kantakaupungin alueella on keskeinen asia. Esimerkiksi verkkovaltuusto on otettava uuteen kehittelyyn ja erilaiset foorumit tarkasteltava myös tästä näkökulmasta. Tavoitteena mielestäni tulisi olla Hämeenlinna- malli vol 2!
    Sari

  3. avatar kuikkeli sanoo:

    Hämeenlinnaa johtavat aristokraatit norsunluutorneissaan. Tavallista kansalaista ei kuunnella pätkän vertaa. Eliitin käsitys demokratiasta on se, että kun kerran neljässä vuodessa järjestetään demokraattiset vaalit, niin seuraava kolme vuotta voidaan hallita kaupunkia mielivaltaisesti. Osa syyllisyydestä täytyy tietenkin vierittää myös äänestäjien harteille, koska me olemme äänestäneet seinähulluja päättämään asioistamme.

    Mitä järkeä oli esimerkiksi siinä, että Apparalle aiottiin kunnostaa lämmitettävä uima-allas järven viereen, mikä olisi käytössä ainoastaan kesäisin? Tämä hanke oltaisiin toteutettu, jos se olisi ollut Hämeenlinnan päättäjistä kiinni.

    Toinen täysin käsittämätön päätös oli, että Lammia siunattiin vastaanottokeskuksella tervetuliaislahjana liittymisestä suur-Hämeenlinnaan. Eikä tässä vielä kaikki, sillä viime viikolla kuulimme, että vastaanottokeskus laajenee entisestään. Mitä luulet kasvoiko lammilaisten tai hämeenlinnalaisten luottamus päättäjiin tällaisien sadististen päätösten jälkeen?

    Voin antaa vinkin, mitä kaupunkilaiset toivovat päättäjiltä. Me toivomme, että Hämeenlinna olisi tulevaisuudessakin viihtyisä, turvallinen, sopivan kokoinen ja kaunis kaupunki elää vakaasti normaalia elämää. Haluamme kasvattaa jälkipolvemme kaupungissa, jossa voimme luottaa päättäjien ajavan kaupunkilaisten etuja. Hämeenlinnan valttikortteja ovat valtakunnallisesti korkeatasoiset lukiot ja ammattioppilaitokset. Lapsiperheitä kiinnostaa erityisesti koulutuksen taso ja turvallisuus.

    Miksi Hämeenlinnan houkuttelevuutta pitää heikentää poliittisilla päätöksillä?

    Vastaanottokeskuksista, maauimaloista, verkatehtaista yms. suuremmista hankkeista, jotka vaikuttavat suoraan kaupunkilaisten viihtyvyyteen, turvallisuuteen, veroprosenttiin jne. pitäisi järjestää neuvoa-antava kansanäänestys, jolloin kaupunkilaiset saisivat ilmaista mielipiteensä siitä, halutaanko niitä Hämeenlinnaan. Tämä on todellista demokratiaa eikä lumedemokratiaa. Voin kertoa, että esimerkiksi vastaanottokeskusta ei olisi koskaan perustettu Hämeenlinnaan, jos kuntalaisten mielipidettä oltaisiin kuunneltu demokraattisesti.

Jätä kommentti

css.php