Rantakaupungin vesistöt kuntoon

Nyt se alkaa toden teolla. Nimittäin Vanajaveden kunnon kohentaminen laajalla rintamalla. Kynnys lähteä tämän kokoluokan operaatioon on ollut hyvin korkea. Lopulta löytyi kuitenkin riittävästi rohkeutta ja yhteistyöhalua ensimmäisen askeleen ottamiseksi. 

Vanajavesipallo lähti pyörimään toden teolla Vanajavesi-talkoot seminaarin, Hämeen sanomien vierailijapalstan kirjoitukseni ja Juhani Hongan kirjoituksen jälkeen viime keväänä. Yhteistyö ja ideat ovat kirjaimellisesti alkaneet itää.  

Vesistöjemme ja rantareittiemme vahvempi hyödyntäminen matkailussa ja aluemarkkinoinnissa on yksi Hämeenlinnan kaupungin menestymisen osatekijä. Aktiivinen ja ennakoiva yhteistyö vesiensuojelussa vahvistaa aluetaloutta, sillä historiallisia vesistömaisemiamme ja uimakelpoisia vesiämme ei voi korvata.
Hämeenlinnan on syytä olla aloitteellinen, kun pohditaan Vanajaveden tulevaisuutta. Laaja keskustelu ja yhteistyö on aloitettava mahdollisimman pian, eikä lama saa hidastaa vesien tilan parantamiseen tähtäävien toimien käynnistämistä eri sidosryhmien kanssa. Erityisen tärkeitä yhteistyötahoja ovat Hattulan ja Janakkalan kunnat, MTK-Häme, ProAgria, Hämeen TE-keskus, ympäristöhallinto sekä maanomistajien liitto. Toimia voidaan odottaa, sillä em. tahot ovat ilmaisseet tämän suuntaisen tahtonsa Hämeen ympäristöstrategiaa laadittaessa. 

Hämeenlinnassa voisi tulevaisuudessa vaikuttaa myös Vanajavesi-säätiö, joka toteuttaisi Vanajaveden suojelua painottaen virkistyskäyttö-, matkailu- ja ympäristönäkökulmia. Säätiön tukeminen olisi Hämeenlinnan kaupungin puolelta luontevaa alueen etujen ajamista. Muidenkin Hämeen vesistöjen osalta kannattaa laittaa ideat itämään. Esimerkiksi maaseudun vesistöistä on mahdollista saada elinvoimaa,  jos ne hyödynnetään yhteistyössä ja varmistetaan niiden kunto tulevaisuudessa. 

Vanajavettä ei saada hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä, sillä vuosikymmeniä kestäneen tilan huononemisen pysäyttäminen vie aikaa. Myös Vanajaveden suuri tilavuus ja sedimentteihin kertyneet vanhat synnit hidastavat vesistön toipumista. Tilaa voidaan kuitenkin parantaa, leväongelmat välttää ja hyvä tila saavuttaa viiveellä, mikäli aktiivinen vesiensuojelutyö aloitetaan heti. 

Pintavedet paljastuvat. Hoidetaan ja hyödynnetään niitä yhteistyössä, menestyksekkäästi.”

Vierailija Riikonen, HäSa 23.4.2009

 

Sinivihreä Vanajavesi on toivottavasti tulevaisuudessa historiaa….

7 kommenttia artikkeliin “Rantakaupungin vesistöt kuntoon”
  1. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Terve Lulu!
    Vanajaveden puhtauden puolesta kiitäen!
    Riitta

  2. avatar Heikki Notko sanoo:

    Siisti juttu!
    T:Heikki Notko

  3. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Huomenta Lulu!
    Eräässä englantilaisessa luontodokumentissa vesi puhdistettiin jollain levää syövällä ötökällä. En tiedä sitten, johtaako se vain ongelmasta toiseen.
    Terv. Hessu K.

  4. avatar Sari R sanoo:

    Morjens, loistohomma Lulu että olet ollut ja olet aktiivinen tälläkin saralla! Rantakaupungin puolesta kannattaa toimia t. Sari

  5. avatar Lulu Riikonen sanoo:

    Tervehdys kaikki!

    Ja kiitos kiittämisestä. Itse kiitän Hongan Jussia, joka tarttui toimeen keväällä reilulla otteella. Haaste on todella suuri ja nyt on lähtöviiva vasta ylitetty. Asiantuntijoita ja keinoja onneksi löytyy. Hessun mainitsemien ötököiden ihanuudesta ja tehokkuudesta en tiedä.

    Öitä,
    Lulu

  6. avatar ossi a sanoo:

    Iltapäivää hyvä vaalikansa! ”Ämmienvälisessä” jätettiin Patria-areena (entinen rotarihalli), mutta pysyteltiin kuitenkin kylmissä olosuhteissa ja sukellettiin hyiseen Vanajaveteen. Vanajaveden suojeluun takertuminen onkin juuri nyt ajankohtaista, koska järven tila on alkanut vuosi vuodelta parantumaan. Teollisuuden päästöt ovat käytännössä loppuneet ja maatalouden päästötkin pitkälti saatu aisoihin. Kreivin aikaan käynnistetty hanke monessakin mielessä, sillä kohde oli joidenkin tietojen mukaan myös vihreiden uuskoijärveläisen siiven listalla tulevien eduskuntavaalien vaalityön kuvauspaikaksi. Toivottavasti kukaan ei vaan mene kytkemään itseään painavilla ketjuilla mihinkään rantasaunojen rakennelmiin etteivät vaan huku tai kylmety.

  7. avatar Lulu Riikonen sanoo:

    Tervehdys!

    Vuoden 2008 aikana laaditut vesienhoitosuunnitelmat toimenpideohjelmaehdotukset kertovat karua tietoa vesiemme tilasta sekä tarpeellisista hoito- ja kunnostustoimenpiteistä. Suunnitelmissa tarkasteltiin Kanta-Hämeessä 23:a yli 5km2 kokoista järveä, joista vain puolet on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Ainoastaan Hämeenlinnan Kuohijärvi ja Hattulan Takajärvi saavuttavat erinomaisen tilan. Vanajanselän tila on tyydyttävä ja Miemalanselän-Lepaanvirran jopa välttävä. Huonoon tilaan päädytään, ellei ongelmaa tiedosteta ja tilan huononemista ehkäistä. Vähättelyyn ei pidä sortua, epätoivoon ei saa vaipua vaan työhön on tartuttava yhteistuumin. Kettingit eivät asiaa edistä.

    Teollisuuden taantuman seurauksena vähentyneiden päästöjen vaikutus näkyy vesistöissä, mutta se ei riitä ratkaisemaan ongemia pysyvästi. Maataloudessa on tehty paljon, muttei riittävästi; päästöjä on vielä aivan liikaa.

    Vesienhoitosuunnitelmat ovat oiva pohja kokreettisille toimenpiteille.

    Työn iloa!

    Lulu

Jätä kommentti

css.php