Hornet hankeen

Olin työmatkalla Helsingissä kuuntelemassa öljyvanhinkojen torjuntalain viimeisimpiä pykäliä kun vieressä istuva kollega kertoi, että oli saanut hätäpuhelun. Hornet oli taas maastoutunut.

Ympäristöviranomaiset saivat siis tiedon onnettomuudesta nopeasti, mutta hätä ei ympäristön kannalta onneksi ollut pahempi. Maastoutumista (ja petroolin imeytymistä) ei tapahtunut pohjavesialueella, eikä Hornet myöskään uponnut ihaniin vesistöihimme.

Edellinen Hornet- remontti maksoi puolustusvoimille kuulemma 15 milj.€. Tällä kertaa ei jäänyt jäljelle mitään mitä korjata eli pojilla on nyt yksi harjoituskone vähemmän.

Puolustusvoimien menot, naisten asevelvollisuus ja Afganistanin joukot ovat aina ajankohtaisia ja niin pökerryttäviä puheenaiheita. 

Kyllä, puolustusvoimien menot ovat liian suuret. Alueellistaminen ei kuitenkaan ratkaise tätä(kään) ongelmaa. Uskoisin, että myös puolustusvoimien puolella energiansäästöllä saataisiin aikaiseksi valtavia menojen leikkauksia. Tekeillä on useita selvityksiä ja tuloksiakin varmasti tulee pikku hiljaa julkisuuteen.

Kyllä, olisin mennyt armeijaan, jos se lukion jälkeen olisi ollut aikanaan mahdollista. Lukiolaistyttönä minulla oli kolme toiveammattia: lentäjä, sarjakuvapiirtäjä ja arkkitehti.

Kyllä, suomalaisten on osallistuttava rauhaturvaamiseen Afganistanissa. Meidän ei kuitenkaan ole syytä olla suhteessa asukaslukuun aktiivisempia kuin muiden maiden.  

 

3 kommenttia artikkeliin “Hornet hankeen”
  1. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moi Lulu!
    Lentäjillä on tosiaan vetoa maavoimiin. Tällä aasinsillalla voikin kyseenalaistaa ilmavoimat. Eikö joka niemennotkossa tähtäilevä ohjusukko tulisi ilmapuolustuksen kannalta tehokkaammaksi ja halvemmaksi. Eihän talebaneillakaan ole hävittäjäkoneita. Tämä aasinsilta vie pohdiskeluni kolmanteen kyllä-kommenttiisi.
    Miksi meidän on sodittava Afganistanissa?
    Koska muutkin isot pojat ovat siellä.
    Sinne on saatava hinnalla millä hyvänsä länsimainen demokratia.
    On parempi sotia islamia vastaan se omalla maaperällä.
    Testataan sotilaittemme, aseittemme ja viestintämme kuntoa.
    Sotiminen on mukavaa ja kuuluu ihmisluontoon.
    Minusta presidentti, hallitus ja ns. utva tekivät virheen, kun päättivät lähettää vielä 50 miestä lisää. Olisivat päättäneet noutaa loputkin pois. Meille ei ole mitään hyötyä sotimisesta siellä. Afganistanissa ei ole taloudellisia intressejä, ei poliittisia, uskonnollisia, ei mitään. Vain rahaa palaa, ja muutama sankarihautaus on edessä.
    Perustelujasi odotellen t. Hessu K.

  2. avatar Jari Mäkelä sanoo:

    Päivää kaikille !

    Ei pelkkä sotilaiden ja pyssyjen lähettäminen Afganistaniin tuo kestävää rauhaa tai vakautta alueelle.Tappaminen lietsoo vain vihaa sekä katkeruutta ja synnyttää uutta terroristipolvea – tässä pätee taas vanha sanonta,” historista ei ole opittu mitään”. Aika pettymys tämä Obamakin on ollut . Lähetetään vaan sotilaita lisää ja odotetaan muiden tekevän samoin . Muutoksen sijaan Obama jatkaa Bushin viitoittamalla tiellä pyssyjen politiikkaa, Suomi esimerkkiä seuraten . Oudon hiljaa tämä meidän Nobel- Marttikin on ollut – odottaisi Nobelistilta jonkinmoista päänavausta tai edes mielipidettä asiaan . Jos Afganistaniin oikeasti haluttaisiin vakaampia oloja, ongelmiin pitäisi etsiä ratkaisua koko kulttuuri läpileikaten, poikkitieteellisin menetelmin, paikallisväestön elinolosuhteita parantaen ja alueen menneisyys huomioiden . Tietenkään ratkaisut eivät löydy hetkessä ja resursseja tarvitaan, mutta pelkillä sotilaallisilla keinoilla länsimaat eivät kotiudu sieltä ikipäivinä ja taloudelliset uhraukset ovat pitkällä aikavälillä varmaan moninkertaiset.

  3. avatar Lulu Riikonen sanoo:

    Iltaa!

    Suomalaisten osallistuminen rauhanturvaoperaatioon on mielestäni tärkeää nimenomaan siviilikriisinhallinnan kannalta, joka vaatii aina tuekseen sotilaallista kriisinhallintaa. Siviilikriisinhallinnalla pyritään nimenomaan turvaamaan tavallisten kansalaisten arkea ja erityisesti naisten (ja lasten) asemaa, joka on varsin kaamea.

    Suomi on niin siviili- kuin sotilaallisessa kriisienhallinnassa todettu varsin osaavaksi ja päteväksi, ja sellaisena on myös tarkoitus pysyä.

    Riskit Afganistanissa on tunnustettu ja tunnistettu. Riskejä riittää myös ihan kotinurkissa kotitapaturmien ja liikenneonnettomuuksien muodossa.

    Tämmöisin mielipitein,
    Lulu

Jätä kommentti

css.php