Maaseutu vihertyy, muttei viherpiiperry

Maatalousyrittäjiin kohdistuvat paineet ovat samansuuntaisia kuin muussakin yritystoiminnassa. Menestyvän maatalouden on oltava entistä tuottavampaa, taloudellisempaa ja ympäristöystävällisempää.
 

EU:n maatalouspolitiikka uudistuu vahvasti vuodesta 2014 alkaen ja suunta on vihreä. Maatalouden tukijärjestelmää muutetaan ja on todennäköistä, että maatalouden suoraan tukeen tulee uusia ympäristövaatimuksia.
Tilatukien saamisen edellytykseksi tulee kaikille lisää pakollisia ympäristövelvoitteita, joiden tarkka sisältö on vielä auki. Kaikki tilat, jotka täyttävät ympäristötuen ehdot saavat nykyisin ympäristötukea tilan kaikille pelloille. Ympäristövaikutusten mukaan porrastettu ympäristötuki olisi kuitenkin vaikuttavin ja ympäristötuen oikea kohdentaminen toisi parhaan lopputuloksen. Koska suomalaiset vapaaehtoiset ympäristöohjelmat menevät pidemmälle kuin komission ehdottamat vaatimukset, tulee varmistaa, että viljelijöiden kustannukset pysyvät kurissa. Suomen erityistarpeet tulee myös saada mahdollisimman kattavasti lainsäädäntöön sisälle.
Tukia ollaan myös kohdistamassa aikaisempaa tiukemmin aidoille aktiiviviljelijöille eli tulevaisuudessa vain oikea maanviljelijä saa tukea.
 

EU:n vesipuitedirektiivi velvoittaa meitä saattamaan pintavedet hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Vesienhoitosuunnitelmissa sekä toimenpideohjelmissa onkin kerätty tietoa tarpeellisista hoito- ja kunnostustoimenpiteistä myös maatalouden aiheuttaman kuormituksen osalta. Maatalouden keskeisiä toimenpiteitä ovat mm lannoitteiden optimaalinen käyttö, viljelymaiden talviaikainen kasvipeitteisyys sekä suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen perustaminen.
Hämeessä ollaan jo oikealla tiellä: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuoden 2009 vuosikertomus on hämäläisittäin hyvää luettavaa: typpi- ja fosforitaseet ovat laskeneet ja esimerkiksi fosforia poistuu peltomaasta sadon mukana enemmän kuin mitä sitä sinne lannassa ja lannoitteissa laitetaan.
 

Maatalousyrittäjät ovat itse oman yrittäjyytensä parhaita asiantuntijoita. Ympäristösuojelun runsas ja jatkuvasti lisääntyvä tieto saataisiin kuitenkin parhaiten maatalousyrittäjien hyödynnettäväksi rakentavalla yhteistyöllä ympäristöasiantuntijoiden kanssa. Tilakohtainen neuvonta ja konkreettisten ympäristöohjelmien laatiminen tuottaisi niin taloudellisesti kuin ympäristönkin kannalta parhaan lopputuloksen.
 

Myös Suomen ruokapoliittisella selonteolla on maatalouden ja ympäristönsuojelun kannalta merkitystä, sillä se pyrkii osaltaan ohjaamaan ruokatuotantoamme menestykseen ilmastonmuutoksessa ja kansainvälisessä kilpailussa. Maabrändissä vahvasti esiin nostettu luomu on Hämeelle mahdollisuus, mutta sen lisääminen vaatii ensisijaisesti aitoa kysyntää ja vahvaa vientiä.  
 

Seuraava hallitus vaikuttaa uuteen maataloustukijärjestelmään, ratkaisee ruokapoliittisen selonteon rahanjaon sekä pitkälti myös luomutuotannon tulevaisuuden.  Oikeat päätökset tuovat menestystä myös Hämeeseen.

Julkaistu HäSa:ssa sunnuntaidebattina 2.1.2011.

Jätä kommentti

css.php