Pula-ajan keittokirja esiin

Julkaistu Hämeenlinnan Viikkouutisissa 16.11.2012.

 

Hämeenlinnalaisille on tarjottava perusruokaa, ei pettuleipää. Pettuleivältä vältytään, kun kaupungin budjetti on kuin pula-ajan keittokirja: säästäväinen, kekseliäs, järkevä ja realistinen.

Taantuma ja pula-aika ovat hyviä syitä säästää, kehittää, paikata, korvata ja kierrättää. Niukkuus voi myös tuoda esiin ihmisluonteen parhaita puolia. Kun kaikki on kortilla, tulee meistä hyvässä tapauksessa luovia ja kekseliäitä.

Taloudesta saadaan jatkuvasti uusia, kielteisiä viestejä. Kansantalouden tuotanto supistui viime elokuussa 0,6 % verrattuna edellisen vuoden elokuuhun. Viennin arvo laski syyskuussa 8 %. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin perusteella tilanne heikkenee edelleen. Euroalueen taantuma pitkittyy ja se heijastuu vahvasti Suomeen. Vienti on huonossa hapessa eivätkä kotimarkkinat kasva. Kasvun varaan ei siis voi laskea.

Suomen keskeinen ongelma on, että julkinen talous on ylimitoitettu kansantalouden kantokykyyn nähden. Näin on myös Hämeenlinnassa, jossa menot ovat liian suuret suhteessa tuloihin. Vuoden 2011 tilinpäätös oli hälyttävä ja talouden ja toiminnan tasapainottamisohjelma riittämätön. Viime maanantaina hyväksytty budjetti ei tästä huolimatta täytä pula-ajan keittokirjan kriteerejä. Se ei ole riittävän säästäväinen, kekseliäs, järkevä ja realistinen.

Tiedämme, etteivät verotulot tule kasvamaan ensi vuonna 4 %. Tiedämme myös, että valtionosuudet tulevat hupenemaan ensi vuonna kuluvaan vuoteen verrattuna ja tilanne heikkenee sen jälkeenkin. Näitä ei ole huomioitu budjetissa realistisesti. Velkamäärä kasvanee pian päättyvän valtuustokauden aikana liki 70 milj.€. Velkaantumisvauhti on hirveä, mutta siitä huolimatta budjettiin jäi investointeja, jotka eivät ole välttämättömiä vaan lisäävät paitsi kaupunkikonsernin velkaa myös käyttömenoja. Tämä on kaikkea muuta kuin pula-ajan oppien mukaista.

Kaupungin talouden tasapainottaminen tulee edellyttämään alkuvuodesta 2013 budjetin avaamista, sillä silloin saamme viimeisimmät tiedot kaupungin taloudesta. Uuden kaupunginvaltuuston pöytään katetaan mahdollisimman pitävät tiedot kaupungin taloustilanteesta ja aloitetaan pula-ajan oppien todellinen käyttöönotto.

Muut kuin täysin välttämättömät investoinnit pistetään jäihin ja kehittämisessä siirrytään ylinopeudesta kohtuuteen. Kaupunkia kehitetään parhaalla mahdollisella tavalla luontaisten taipumusten mukaisesti nykyinen taloustilanne huomioiden. Myös pula-ajalla kehitettiin, muttei voitu tuhlata senttiäkään. Näin on tehtävä myös Hämeenlinnassa. Kaupungin vetovoimaa ei siis tule lisätä suurilla investoinneilla ja lisälainalla vaan asukaslähtöisyydellä, nykyisten vahvuuksien hyödyntämisellä ja kehittämisellä, maltilla ja turvallisuudella.

Pula-ajalla ennakoitiin tulevaa varsin hyvin, koska sisäistettiin se, ettei parempaa ole tiedossa. Näin tulee myös uuden valtuuston tehdä. Jotta kaupungin talous saadaan tasapainoon, on siis noudatettava pula-ajan keittokirjan oppeja ja jaettava niukkuutta todellisten taloustietojen pohjalta. On myös varmistettava, ettei tarjolla ole mitään turhaa. Vain näillä opeilla voimme tarjota hämeenlinnalaisille riittävästi perusruokaa.

13 kommenttia artikkeliin “Pula-ajan keittokirja esiin”
  1. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Olet toiminut pitkään aktiivisesti kaupungin hallinnossa. Kerropa meille kadun tallaajille, miten konkreettisesti saneeraisit kaupunki-emon toimintaa. Investointeja on helppo esittää lykättäväksi. Mutta minä tarkoitankin käyttötaloutta, kun budjetti 2013 avataan ensi vuonna.

  2. avatar Saul sanoo:

    Minä en ole toiminut päivääkään, enkä toimi ja Leppänenkin käsittääkseni Forssassa, joka on kutakuinkin kurjassa jamassa nykyään.
    Lulun lähtökohta on jo 80% parempi, kuin nykymeno, vaikka vanhat demut koittaa tökkiä 😉

  3. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Vuosi vielä niin tämä paljon parjattu kuntaliitos-suojatyöpaikka-vouhotus on ohi ja voidaan ruveta jakamaan lopputilejä turhille johtajille, yleensä sen tunnistaa jo tittelistä, kehittämispäällikkö.

    Heistä kolme neljäsosaa on täysin joutavia, perustasolla työtkin saadaan sujumaan kun poistuvat häritsemästä perustyöntekoa turhamaisilla tilastoilla ja konekyttäyksellä.

    Tässä vain pieni vihje, työvoimakuluthan on suuri menoerä.

  4. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Tervehdys,

    käyttötaloudesta vielä joskus erikseen, mutta pikku välipalana puuttuisin tuohon Lexan harrastamaan ikiaikaiseen kuntatalouden helmasyntiin, eli kuvitelmaan käyttötalouden ja investointien erillisyydestä… ne kun oikeasti vaikuttavat oleellisesti toisiinsa muutoinkin, kuin suorien käyttömenojen muutosten kautta.

    Otamme laskentaesimerkiksi Pullerin, jossa Liikuntahalliyhtiö ottaa velan, mutta kaupunki maksaa avustuksina ja/tai pääomasijoituksina velan pääomalyhennykset ja korot, sekä lisäksi vielä käyttökustannukset. Lisäksi kaupunki pääomittaa yhtiötä 5 M€.

    Lähtötilanteessa kaupungin rahavirrat ovat tasapainossa. Pullerin investointi ei lisää emokaupungin velkaa, mutta ei myöskään tuloja, eivätkä kaupungin muut käyttömenot myöskään investoinnin myötä laske. Pääomapanos 5 M€ menee taseen vastaaviin, ja se joudutaan ottamaan velkaa (mennen vastattaviin). Ajatellaan harjoituksen vuoksi, että tuota velkaa ei lyhennetä (koska pääomapanoskin pysyy vastaavissa Ad infinitum).

    Jos liikuntahalliyhtiö ottaa Pulleria varten 10 M€ velan 20 vuodeksi 2 % korolla, lyhennykset 2 x vuodessa, niin 1. vuonna yhtiö tarvitsee lainan hoitoon rahaa tavalla tai toisella 895.000 € (lyhennys 500.000, korot 395.000 €). Kaiken tuon rahan, plus 200.000 € käyttömenoja, kaupunki joutuu tavalla tai toisella siirtämään omasta taloudestaan yhtiön talouteen.

    Lisäksi kaupunki maksaa liikuntahalliyhtiöön sijoittamastaan 5 M€ pääomasta korkoa 100.000 €/a. Yhteensä kaupungin rahavirta menee 1. vuonna pakkaselle 1.195.000 €. Vuonna 20 summa on nykyrahassa vieläkin 815.000, mutta sitten helpottaa tasoon 300.000 €/vuodessa… paitsi että halli on silloin ekassa peruskorjausiässä.

    Koska lähtötilanne oli rahavirtojen tasapaino, johon päälle tulee 1.195.000 € vuosimeno, on kaupungilla tasan kaksi vaihtoehtoa: se joko säästää käyttömenoistaan tuon summan ja/tai velkaantuu. Huomatkaa, että kun kaupungilta kuluu 1,2 M€/a, niin yhtiön velka supistuu vain 0,5 M€/a.

    Siirtäkääpä tuo 1,2 M€/a minkä tahansa lautakunnan budjetista säästettäväksi, niin siinä hatun päällä tanssitaan ja veri tirskuu ikenissä. Kaupungin käyttötalous kiristyy todella merkittävästi Pullerin investoinnin myötä.

    Itse asiassa tämä yhtiöiden kautta velkaantuminen on vielä suoraa velkaantumista idiootimpaa, sillä yhtiön velkoja ja korkoja maksellessa kaupungin tase vain rumenee, kun maksut yhtiölle eivät lyhennä vaan lisäävät kaupungin velkaa. Olisi nyt suotavaa ja korkea aika ruuvata se kollektiivinen pää pois sieltä minne ei päivä paista eikä kuu kumota ja ymmärtää, että jatkuva yli-investointi nykyisillä käyttömenoilla ja käyttökatteella tappaa jäällä ja nurmella.

    • avatar Leo Leppänen sanoo:

      Olet Kari täysin väärässä. Minä en elä kunnallisalan helmansynnissä, mikä tarkoittaa, että kuvittelisin investointien olevan täysin irrallaan käyttötaloudesta. Et ole eläissäsi laatinut alusta loppuun yhtään kunnan vuosibudjettia. Minulla niitä on muutama työhistoriassani. Pirkkalassa nuorukaisena tarkastelin kunnanjohtaja Ensio Lehtisen kanssa investointeja juuri samalla filosofialla kuin esitelmöit Pullerin hallista kommentissasi. Asiaa ei muuta toiseksi se, että kunnalla ei ollut 1970-luvulla osakeyhtiötä. Kun sinusta tuli poliitikko, olet alkanut kirjoittelemaan minusta puuta heinää.

  5. avatar katriina ahtiainen sanoo:

    Kiitti Kari!

    Paremmin asiaa ei voi selittää.
    Meillä veronmaksajilla veri tirskuu jo kukkarosta.
    Joskus käy päänupissa ajatus, että peruskoulun matematiikka
    olisi hyvä kurssi näin aluksi meille aikuiskuntalaisille.

    Voisiko armollinen HäSan toimitus pyytää Sinulta sellaista
    taulukkoesimerkkiä näistä eurojen kulkemisista tavallisessa
    kirjanpidossa: Tulo on tulo ja meno on meno konsernissakin.

    Lisäksi minulle on selvinnyt kuinka yhtiöittäminen auttaa Hämeenlinnaa:
    On kaksi kassaa, toinen ottaa, toinen antaa ja kuntalainen maksaa.

    Yhtiöitän itseni ulkoistamalla velkani. Voi kun pääsis Hämeenlinnan tytäryhtiöksi!
    Lähetänpä liikeideani sinne johdon kerrokseen.
    Kati Ahtiainen

  6. avatar katriina ahtiainen sanoo:

    Hei Lulu!

    Jäin tuossa lukemaan niin vauhdilla Karin kommenttia, että unohdin
    kiittää Sinua tästä kirjoituksesta, joka oli Viikkouutisissa.

    Viikonloppuna meidän perhe otti pula-ajan keittokirjan ihan oikeasti
    käyttöön.

    Jos kaupunki aloittaa säästökuurin, niin se kuuri alkaa joka taloudessa.
    Tehdään vain harkittuja hankintoja. Rönsyt pois.
    Hyviä päätöksiä toteuttamaan!

    Kati Ahtiainen

  7. avatar Järjetöntä rahantuhlausta sanoo:

    On aina ilo lukea Kari Ilkkalan erittäin selkeää perustelua keskustelun alla oleviin asioihin. Kuten Kari kirjoittaa, on aina olennaista tarkastella muodostuvien kustannusten kokonaissummaa, ei vain hajanaisia otteita sopivista (=kullekin taholle itselleen edullisista kohdista) kohdista. Tässäkin tapauksessa, Pullerihalli-hankkeen aiheuttamat kokonaiskustannukset koostuvat todella monesta ”purosta” ja vuosittainen kustannusrasite on erittäin huomattava. Kaikki syntyvät lisäkustannukset raavitaan todellakin muista kohteista väkisin pois. Todennäköisesti hankkeen todelliset rakennuskustannukset ovat ”perinteitä noudattaen” huomattavasti suuremmat kuin summa, joka esitettiin päättäjille investointille hyväksyntää haettaessa. Hyvässä muistissa on edelleen Verkatehdas-hanke, jossa alkuperäiset kustannukset enemmän kuin tuplaantuivat. Yksityisellä puolella moisesta kustannusten ylityksestä seuraisi takuuvarma lopputili, mutta ei ainakaan Hämeenlinnan kaupungissa. Verkatehtaan pääomakulut sekä normaalit käyttökustannukset ovat erittäin suuret ja lisäksi kaupunki joutuu maksamaan toisesta taskustaan korkeita avustussummia kalliita vuokratiloja käyttäville tahoille. Valitettavasti Hämeenlinnan nykypäättäjien realismi on päässyt pettämään kaupungin talouden suhteen pahemman kerran. Odottakaapa kun markkinakorot alkavat nousemaan pikku hiljaa niin miten sitten suu pannaan? Siinä vaiheessa tekee tiukkaa saada maksetuksi edes lainan korot, jos velkaantumista ei saada nopeasti katkaistua.

    • avatar Leo Leppänen sanoo:

      Kävin läpi Kari Ilkkalan esittämät talousluvut Pullerin hallista. Ne ovat o.k. Olen aikaisemmin tutustunut hallin rakennussuunnitelmiin. Kustannusarvion oikeellisuutta en lähde veikkailemaan. Muista kunnista löytyy äskettäin pykättyjä vastaavia halleja. Niistä voi hakea summaarista vertailutietoa.

      Kannatan Pullerin hallin rakentamista. Hämeenkaari on elinkaarensa loppuvaiheessa. Kiinteistö vaatii totaalisen perusparannuksen. Hallia on samalla laajennettava, jotta se palvelisi paremmin kilpaurheilu- ja harrastustarpeita. Viisainta olisi kuitenkin purkaa rakennus ja luovuttaa tontti asuntorakentamiseen, kun Eteläranta-hanke tulee ajankohtaiseksi.

      Hämeenkaaren tiloilla tullaan auttavasti toimeen muutama vuosi. Pullerin hallilla ei ole vielä kiire, vaikka huomioidaan rakennusaika. Tämän vuoksi parin vuoden siirto nykyiseen aikatauluun on hyvin paikallaan, kun huomioidaan kaupungin taloudellinen tila ja tuloskunto.

      • avatar Kari Ilkkala sanoo:

        No ehtoota,

        minä en kannata Pullerin kokoisen hankkeen rakentamista ensinkään. Pikkuhiljaa pitäisi alkaa panostaa koko kaupungin alueella lähiliikuntapaikkojen ylläpitoon, ja ennen kaikkea niihin ihmisiin ja kolmannen sektorin toimijoihin, jotka liikuttavat huomattavasti halvemmalla ja suurempaa osaa ikäluokasta ja koko kunnan lapsista ja nuorista..

        On jotenkin surkuhupaisaa, että nykyään edes urheiluseuraan kuuluminen ja siellä säännöllinen harrastaminen ei takaa lapselle ja nuorelle suositusten mukaista liikuntamäärää päivässä. Ei tarvitse erityistä lasipalloa nähdäkseen, mistä Pullerin imuroimat rahat tulisivat olemaan pois.

        • avatar Leo Leppänen sanoo:

          Kari, Laskeppas vielä karkealla sihdillä rahavirroista ja muusta taloudesta sellainen vaihtoehto, että Hämeenkaari peruskorjataan (=rakennetaan uudelleen) ja samalla siihen pykätään noin 4.000 m2 lisää halli-, saniteetti-, kahvio- ym. tilaa. Sen jälkeen olisi paikallaan vertailla tätä vaihtoehtoa Pullerin halliin. Minusta jompikumpi vaihtoehto on pakko toteuttaa lähivuosina.

  8. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    No niin,

    korjaus laskelmaan… kaupungin 1. vuoden kassamenot ovat 500.000 € lyhennykseen, 197.500 € korkoihin, 200.000 € käyttömenoihin, ja 100.000 € pääomasijoituksen korkoihin, eli yhteensä pyöreästi 1 M€.

    20 vuoden laina-ajoilla ja 2 % koroila voi karkeasti laskea, että jokaista investoitua 10 M€ kohden käyttötalous kiristyy laskevasti 700.000 – 500.000 € vuodessa ennen investoinnin aiheuttamia käyttömenomuutoksia.

    Jatkossa tulisi huolehtia siitä, että investointi tuottaa vähintään vastaavat tulojen lisäykset tai menosäästöt, muuten meidät tällä investointivauhdilla korppi nokkii.

Jätä kommentti

css.php