Tietäjät astukoot estradille

Julkaistu Hämeen Sanomien vierailijapalstalla 19.12.2013.

Suomen yhteiskunnallisten uudistusten on perustuttava päteviin laskelmiin, selvityksiin ja mallinnuksiin. Musta tuntuu -meininkiin tai hatusta vetämiseen pohjautuvat päätökset ja uudistukset onnistuvat vain harvoin ja vahingossa. Emme siis voi nojautua päätöksenteossa uskoon, toivoon taikka Stetson-menetelmään. Emme kunnissakaan. Tietäjät on saatava pääosaan

 

Tietäjät

Tietoon perustuva johtaminen ja poliittinen päätöksenteko ovat jo vakiintuneita toimintatapoja monissa demokraattisissa maissa. Suomi junnaa kuitenkin pahasti paikoillaan. Meillä poliittisen päätöksenteon ja tutkimustiedon välinen ristiriita on edelleen suuri. Päätösten taustatietojen, realististen laskelmien tai aikaisempien päätösten vaikutusten arviointien perään kyselevät sivuutetaan turhan usein. Analyysien ja yhteenvetojen tekeminen on kuulemma vaivalloista, aikaa vievää tai turhaa. Selityksiä kuten ”me tiedämme muutenkin”, ”meillä on kokemusta näistä asioista” tai ”luottamushenkilön tehtävänä on luottaa” kuulee aivan liian tiuhaan. Julkisuuteen ei haluta tuoda päätöksentekoon liittyviä laskelmia ja selvityksiä joko niiden puuttumisen tai heikon laadun vuoksi.

Päätösten tulee kuitenkin aina perustua riittävän tausta-aineiston ja tutkimusten pohjalta tehtyihin valintoihin.  Valintoihin, jotka eivät ole syntyneet vahingossa pakon edessä reagoiden vaan joiden taustalta löytyy tietoa ja analyysejä menneestä ja nykyisestä sekä arvioita tulevasta. Tällaisia päätöksiä tehdään Suomen eduskunnassa ja kunnissa edelleen liian harvoin. Tiedolle ja tietäjille on lopultakin annettava päärooli.

 

Uuden synnyttäminen

Maailmalla julkisen hallinnon ja politiikan megatrendi on evidence based policy, objektiivisen todistusaineiston tieteelliseen käyttöön nojaava politiikka (valtio-opin professori Matti Wiberg, Helsingin Sanomat 16.12.2013). Tämän megatrendin mukaisen politiikan myötä voimme synnyttää Suomeen uuden poliittisen päätöksentekokulttuurin, jossa tietoa otetaan ilolla vastaan, sitä arvostetaan, hyödynnetään ja tuodaan julkiseen keskusteluun aikaisempaa enemmän. Kaikki mahtaviksi julistetut uudistukset ja päätösesitykset eivät olekaan veronmaksajien kannalta niin mahtavia, kun niiden taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset arvioidaan realistisemmin ja avoimemmin.

 

Läpinäkyvämpi päätöksenteko on myös hyvää riskienhallintaa. Kun päätökset ja niiden perustelut ovat kaikkien kansalaisten arvioitavissa ja valvottavissa, syntyy parempia päätöksiä. Avoimuuden puute ja umpiopäätöksenteko sen sijaan ovat merkittäviä esteitä demokratian toteutumiselle. Lisäksi ne aiheuttavat talousvaikeuksia ja estävät myös talouden korjausliikkeitä.

 

Tiedolla johtamisella tulevaisuuteen

 

Kaikki suomalaiset ymmärtävät, että Suomi tarvitsee uudistuksia, sillä ilman niitä emme selviä saati menesty. Tärkein uudistus on siirtyminen päätöksenteko- ja johtamiskulttuuriin, joka pohjautuu todelliseen tietoon. Päättäjien on vaadittava ja saatava riittävästi perusteltua tietoa päätöksenteon pohjaksi. Tätä tietoa on lisäksi osattava, viitsittävä ja uskallettava käyttää. Tiedolla johtaminen vahvistaa myös demokratiaa ja on parhaimmillaan asukaslähtöistä, huomioi arjen realiteetit ja suhtautuu asioihin puolueettomasti.

 

Tiedolla johtamisen tulee syrjäyttää poliittiset pelit, musta tuntuu -meiningin ja Stetson-menetelmän. Mikään ei saa estää tiedon hankkimista, hyödyntämistä ja tiedolla johtamista.

Tietäjät ansaitsevat pääosan ja parrasvalot.

2 kommenttia artikkeliin “Tietäjät astukoot estradille”
  1. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Koko Hämeenlinnan suurkunta-haave rakennettiin mutu tuntumalta. Niin kiire oli eräillä saada aikaiseksi jotta ei ehditty muka mitään arvioida, laskea tai muuten käsitellä.
    Lammin suunnalla kyllä jaksettiin äänestyttää viimeistä valtuustoa niin kauan jotta myönteinen päätös tuli. Vaatihan se kolme kuukautta ja kolme äänestystä ja painostusta!

    Hallinto-himmeli rakennettiin niin suureksi jotta kaikille ”herroille” saatiin työpaikka. Olen laskeskellut jotta esim päivähoitopuolella Lammin kunnan aikaan, nimenomaan silloin kun Putkonen ei ollut vielä saapunut asioita sotkemaan hoiti koko sopan Lammin kunnassa yksi ihminen. Päivähoidon ohjaaja.

    Nyt kun laskee kuinka monta Hämeenlinnan systeemi tarttee saman työn tekemiseen ei taida kolme eikä neljä riittää. Silti tehtävät ontuu kun paljosta määrästä ei vielä viisi vuotta harjoiteltuaan jotkut tiedä mitä pitäis tehdä.

    Ensi vuoden alusta on taas uusi konsepti päivähoidon sektorilla, itsekin huomasivat sen huonoksi mutta korjausliike vaatii vaan lisää pikkupomoja Ydin-Hämeen alueelle. Kyllä suoritusporras on kovilla, sieltän se tehokkuus otetaan vaikka järki sanoo jotta puolet ainakin väliportaassa on joutavia.

    Orkanisaatio on niin tehoton jotta niin yksinkertainen asia kuin tilinauhojen saaminen pankin välitettäväksi jää tekemättä ja vaikka asiasta on monesti huomautettu on asia vieläkin korjaamatta erään työntekijän kohdalla.

    Tähän systeemiin siirryttiin viimeisten osalta maaliskuun alussa tänä vuonna ja elokuusta alkaen on asia varmaan ollut monenkin ”pikkupomon” tiedossa. Tapahtunut ei kumminkaan ole mitään!

    Kun monta henkilöä yrittää jakaa yhden töitä, ei kukaan niitä sitten tee. Tämä on suurin ongelma Hämeenlinnan hallinnossa ja jos vähänkin aletaan hommia yhdistää alkaa poru kuinka meittin kuormaa kasvatetaan, vaikka samat immeiset homman levitti, ei haluja takaisin kuromiseen ole.

    Missään muualla en ole törmännyt yhtä aktiivisia virkamiehiä selittämään jotta tämä ei kuulu mulle, soita sille, joka sitten lähettää kolmannen pakeille ja pian ollaan jo toisella kierroksella. Asia vaan ei kuulu kellekkään. Olen myös törmännyt sellaiseen joka väitti ettei tiedä kuka hänen esimiehensä on.
    Samoikuin sellainenkin on sattunut jotta on se kyseinen virkamies löytynyt ja onpi sanonut jotta asia kuuluis mulle mut mä en tee sille mitään kun ei liitoskunnissakaan aiemmin oltu asialle tehty mitään.

    Hyvä arki asustaapi Hämeenlinnan virkamiehistössä!

  2. avatar Jari Mäkelä sanoo:

    Tunnen erään kunnan autolla näissä liitoskunnissa aikanaan viikoittain kurvailleen henkilön ja hän kertoili minulle kuinka sai kuulla useasti kiroiluja tuosta Erkin mainitsemasta iskulauseesta ”hyvä arki asuu Hämeenlinnassa”.

    Kasvu ja eteenpäin meno on minusta positiivista, mutta ainakin tällä hetkellä näyttää sille, että Hämeenlinnasta on enemmän lähtijöitä kuin tänne muuttavia. Kaukana takana on 500 ihmisen muutovoitto- vuodet. Palveluiden karkaaminen ja vimmattu yksityistämis- vimma ei ainakaan tähän tuo toivottua muutosta.

Jätä kommentti

css.php