Kuntien hankintaosaaminen ja -moraali kuntoon

Julkaistu Hämeenlinnan kaupunkiuutisten kolumnina 28.6.2014

 

Kuntien hankintaosaamisen puutteita on arvosteltu ja päivitelty jo vuosia. Muutos parempaan päin on kuitenkin ollut tuskallisen hidasta. Tämä on kummallista, sillä kuntien, kuntayhtymien ja muiden aluetason viranomaisten hankinnat olivat vuonna 2012 liki 11 mrd. €. Julkisten hankintojen rooli markkinoilla on siten merkittävä. Julkisen sektorin hankintaosaamiseen satsaamalla on mahdollista säästää yhteisiä rahoja ja tukea rehellistä kotimaista kasvua.

Ongelmia ilmenee edelleen paitsi hankintojen kilpailuttamisosaamisessa myös moraalissa. Kuntien on lähtökohtaisesti kilpailutettava hankintansa hankintalain mukaisesti. Lain keskeinen periaate on, että kaikkia hankintamenettelyyn osallistuvia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä. Tämä ei kuitenkaan ole aina toteutunut, sillä noin puolessa korruptiorikosilmoituksista, joissa sivutaan hankinta-asioita, on epäiltynä osapuolena julkinen taho. Kunnissa korruptiota ilmenee mm julkisissa hankkeissa, hankerahojen väärinkäytössä ja kaavoituksessa. Kaavoituksessa on usein kyse mm yksityisen edun edistämisestä ja julkisten maa-alueiden siirtämisestä rakennusyrityksille. Markkinaoikeuden päätösten perusteella suurimmat hankintalain rikkomiset liittyvät tarjousten vertailuperusteisiin sekä tarjousvertailun konkreettisuuteen. Korruptiota on esim. kun vertailukriteerejä muokataan joko etukäteen tai tarjousvertailun yhteydessä niin, että ”suosikki” varmasti saadaan kisan kärkeen.

Suorahankinnat, joissa avoin tarjouskilpailu jätetään tekemättä ovat oma tapauksensa. Jokainen suorahankinta, jossa julkinen hankintayksikkö hakemalla hakee perusteluja suorahankinnalle vaikka hankinta olisi toteutettavissa kilpailuttamalla, on kyseenalainen. Tällaiset suorahankinnat sotivat myös hankintalain tasapuolisuus- ja syrjimättömyysperiaatteita vastaan. ja vievät muilta kuin ”valitulta” urakoitsijalta mahdollisuuden hankkia leipä ja työllistää oma porukkansa. Myös kytkösepäilyille jää näissä tapauksissa tilaa.

Kun hankintoja jätetään kilpailuttamatta, ketjutetaan, hankinta-asiakirjoja ei tuoda julkisuuteen ja lain tulkintojen osalta kuljetaan lain rajamailla, on se myös poliittinen valinta. Tällainen toiminta loppuu usein vasta, kun siitä valitetaan ja saadaan oikeuden päätös. Näin ei pidä olla, vaan virkamiesten ja poliitikkojen tulee aina noudattaa lakeja ilman ulkopuolista valvontaakin.

Julkiset hankinnat tulee aina tehdä läpinäkyvästi, lakeja noudattaen ja yrittäjiä tasapuolisesti kohdellen.

Hankintalain päälle ei pidä sylkeä.

 

 

 

6 kommenttia artikkeliin “Kuntien hankintaosaaminen ja -moraali kuntoon”
  1. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Jos yksityishenkilönä teetän työtä tai hankin ”tavaraa” esim 2500€ tai yli olen huomannut vuosikymmenten mittaan. että säästän piankin joitakin satoja euroja hieman kyselemällä. En todellakaan ymmärrä miksei julkisissa hankinnoissa voida menetellä samoin. Hämeenlinnan suurkunnassa säästöt verovaroihin voisivat olla hyvinkin mittavat. Valitettavasti täytyy aina myös huomioida, että vieraalla teetetty työ voi olla huomattavasti halvempaa kuin kaupungin työ. Muistaakseni Liedossa lähes koko tekninen toimi ulkoistettiin, yrittäjät ja veronmaksajat ovat olleet tyytyväisiä alkuvastustuksesta huolimatta. Hämeenlinnan kuntapuolue lienee niin suuri, ettei tällainen tule edes kysymykseen. Jos yrittäjä on tehnyt huonoja sopimuksia Häntä ei tule verovaroin pelastaa, vaikka Hänellä olisi minkälaiset kuntakytkökset.

  2. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    SCC. kaupassa ja siihen liittyvissä kiemuroissa ei ole kuin yksi voittaja. Hän on entinen kaupunginjohtaja Hellsten, joka on taidokkaasti jättänyt pesän muiden selvitettäväksi. Käy oikein sääliksi Isosuota, Kiemunkia, Rannetta ja muita. Mutta tyhmyydestä sakotetaan. Onnea vaan eduskuntavaaleihin.

  3. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Lisäys: En äänestä, jos sillä merkitystä.

  4. avatar Harri sanoo:

    Terve
    Tuolla toisessa blogissa otit Lulu R. kantaa tähän scc-systeemiin.
    Siihen aiemmin hyvinkin paljon kantaa ottanut toisen puolueen edustaja on nykyään jo niin hiljaksiin asiasta, etten häntä viitsi häiritä ollenkaan.
    Ihmiset utelee näistä ”pintamaista” vähän siellä täällä, mutta missään en ole nähnyt vastausta, mitä niille oikeasti on tapahtunut. Vastaisitko sinä ystävällisesti, onko mullat /niistä saadut rahat tulleet kaupungille, kuten käsittääkseni kuuluisi, vai jollekin muulle?

  5. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Kirstulan kolmion alueelta kuoritun maa-aineksen kohtalo mietityttää monia.

    Alla ote kaupunginhallituksen 22.6.2011 hyväksymästä sopimuksesta:
    ————————————————————————————————————————————————–
    4. Maa-aineksen omistus ja myyntitulot

    Niin kauan kun hankealue on kaupungin omistuksessa, kaupunki omistaa kuorittavan maa-aineksen, hyväksyy sitä koskevan mahdollisen myynnin ja saa sen myynnistä saatavat tulot. Kaupunki sitoutuu kuitenkin olemaan myymättä tai muutoin luovuttamatta tai siirtämättä maa-ainesta pois hankealueelta, mikäli sopijapuolet eivät erikseen toisin sovi. Maa-aines siirtyy ostajalle kiinteistökaupan yhteydessä ilman erillistä korvausta.

    5. Maa-ainesten säilytys ja kuljetus

    Kuorittua maa-ainesta saa säilyttää kasoissa aumattuna maisematyöluvassa osoitetuissa paikoissa. Säilytyksen tulee olla väliaikaista. Aumat tulee siirtää pois kiinteistöltä 31.8.2013 mennessä. Määräajasta voidaan sopia kaupungin ja yhtiön kesken ennen em. määräajan päättymistä, mikäli säilytysajan pidentämiselle on perusteltu syy.

    Yhtiöllä on lisäksi oikeus ojankaivuumaiden asianmukaiseen poiskuljettamiseen kaupungin osoittamalle maankaatopaikalle. Selvyyden vuoksi todetaan, että yhtiöllä on oikeus ryhtyä maisematyöluvan mahdollistamiin rakentamista valmisteleviin ojien siirtoihin hankealueella vasta, kun hankealuetta koskevat katusuunnitelmat on vahvistettu ja asemakaava on lainvoimainen.

    Yhtiö huolehtii kustannuksellaan alueen läheisyydessä kulkevan rautatien kulkukelpoisuuden seurannassa tarvittavista mittauksista, joiden tekemistä Liikennevirasto on edellyttänyt.

    Yhtiön on huolehdittava siitä, että aumat ja niitä ympäröivä rakentamisen kohdealue sekä niihin kasvavat kasvustot eivät aiheuta ympäristölle haittaa eivätkä rumenna maisemaa.

    Yhtiön tulee huolehtia kustannuksellaan siitä, että maa-ainesten kuljetuksen johdosta vaurioituvat tai likaantuvat alueen tiet samoin kuin alueen ulkopuolinen tie- ja katuverkko pidetään puhtaana ja käyttökunnossa.
    ————————————————————————————————————————————–

    Minulla ei ole tietoa siitä, minne maisematyölupa osoitti maa-aineksen aumattavaksi. Olen lähtenyt siitä, että kaupungin ja yhtiön välistä sopimusta on noudatettu.

    Olen lähettänyt maankäytön suunnitteluun kysymyksiä maa-aineksen kohtalosta, mutta loma-aikana vastaus voi viipyä.

    Kaupungin ja SCC:n välisessä aiesopimuksessa todettiin myös seuraavaa:
    ————————————————————————————————————————-
    Kaavoituskustannukset ovat kokonaisuudessaan osa hankekehityskuluja ja kohdistetaan projektiyhtiölle.
    ————————————————————————————————————————-

    Kysyin samalla, paljonko kaavoituskustannukset olivat, paljonko niistä on veloitettu SCC:ltä, ja paljonko SCC on todellisuudessa maksanut.

    Kerron kun saan vastauksia.

  6. avatar Harri sanoo:

    Kiitos Kari Ilkkalalle tässä vaiheessa selvennyksestä, näitä kun on normisedän joskus hiukan hankala tuolta politiikan pyörteistä kaivella esiin, sen verran laiska on pakko myöntää olevansa. Aina on hyvä, jos joku asioista paremmin perillä oleva viitsii vastata sinänsä pienehköltä tuntuvaan asiaan. Noin yleensäkin vaaleihin aikoville poliitikoille ihan semmoinen pieni vinkki, että ”perusihmiset” arvostaa tämänkaltaisten pientenkin asioiden huomiointia.

Jätä kommentti

css.php