Kehitetään tiedolla, ei toivolla tai halulla

Julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten kolumnina 23.8.2014

Useimmissa kunnissa tehdään kiireellä päätöksiä, joiden seurauksia ei ole arvioitu etukäteen. Kehitetään ja päätetään sen vuoksi, että on pakko tehdä jotain päätöksiä. Viis niiden vaikutuksista.

Mannerheimin Lastensuojeluliitolta kuultiin 20.8 jälleen kerran viisaita sanoja. MLL:n asiantuntijalakimies Esa Iivonen esitelmöi Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tilaisuudessa lapsivaikutusten arvioinnista ja ohjeisti päättäjiä parempaan päätöksentekoon. MLL suosittelee, että päätösten valmisteluun ja itse päätöksentekoon hankitaan enemmän tietoa. Päätösten lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia on tuotava esiin. On tiedettävä mitä päätöksistä todennäköisesti seuraa. Virkamiesten tulisi myös aina tarjota päättäjille useita vaihtoehtoja. Vaihtoehtojen vertailun pohjana tulisi niin ikään olla riittävästi tietoa päättäjien käytettävissä. Tällöin päättäjät voisivat vastuullisesti arvioida, mikä vaihtoehto parhaiten ja kokonaisvaltaisimmin toteuttaa esim. lasten oikeuksia tai kaikkien kaupungin asukkaiden parasta.

Koottu lisätieto lisäisi mm. päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja moniarvoisuutta, sekä järkeistäisi yhteisten rahojen käyttöä. Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi ja tiedon lisääminen parantaisi päätöksentekoa kautta linjan ja hyödyttäisi kaikkia asukkaita.
MLL:n ohjeistus pätee siis kaikkeen päätöksentekoon ja kehittämiseen. Myös Kuntaliitto on MLL:n linjoilla. Kuntaliiton mukaan päätösesityksiä ja tavoitteita asetettaessa tulisi esittää vaihtoehtoja. Virkamiesvalmistelijan vaihtoehdon lisäksi pitäisi olla ainakin ”nollavaihtoehto”. Jos päätöksen valmistelussa on esillä vain yksi ”oikea” vaihtoehto, on mahdotonta päätellä, saadaanko sillä aikaan asukkaiden kannalta paras tai vähiten kirpaiseva lopputulos.

Myös Hämeenlinnassa törmätään päätöksiin, joiden pohjana ei ole riittävästi tietoa ja arviointeja. Taloudellisten vaikutusten realistinen arviointi puuttui mm. Engelinrannan osayleiskaavapäätöksen valmistelutiedoista. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi kyseisen kaavan viime tiistaina äänestyksen jälkeen. Lautakunnalle ei esitelty esimerkiksi erilaisten kaavoitusvaihtoehtojen vaikutuksia tuleviin maaperäkunnostusten kustannuksiin. Maankäyttö kuitenkin määrittää kunnostustarpeen. Oikea ratkaisu olisi ollut, että suunnittelu olisi ollut ennakoivaa. Riittävä tieto mm. maaperän rakennettavuudesta ja pilaantuneisuudesta sekä erilaisten kaavoitusvaihtoehtojen vaikutuksista kunnostuskustannuksiin olisi pitänyt esitellä päättäjille. Nyt sitoudutaan tiettyyn kaavaan, maksoi mitä maksoi. Ja veronmaksajathan taas maksavat.

Päätöksen vaikutusten arviointi puuttui myös kaupunginhallitukselta 18.8, kun se päätti ajaa alas ja siirtää Terveyspalvelut liikelaitoksen kaupungin virkamieskoneiston holhoukseen. Tämä tapahtui niin ikään äänestyksen jälkeen. Kukaan ei tiedä, mitä taloudellisesti terveen liikelaitoksen alasajosta seuraa. Päätös tehtiin ilman kattavia ennakkoarviointeja siitä mitä päätöksestä seuraa esim. palveluiden laadun kehittymisen, henkilöstövaikutusten ja organisaation talouskehityksen osalta.

Kehityksen ja päätösten tulisi aina perustua mahdollisimman kattaviin ja selkeisiin tietoihin. Toivoon, todistamattomiin tarinoihin ja haluun perustuva kehittäminen voi synnyttää Sunny Car Centerin kaltaisia farsseja. Muistetaan SCC varoittavana esimerkkinä ja kehitetään kaupunkiamme jatkossa tiedolla, järki päässä ja jalat maassa. Hämeenlinnalla, jos jollain Suomen kaupungilla, on luontaiset edellytykset selvitä tiukoista ajoista ja kukoistaa myös tulevaisuudessa.

10 kommenttia artikkeliin “Kehitetään tiedolla, ei toivolla tai halulla”
  1. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Korostan edelleen, että olen poliittisesti sitoutumaton. Lueskelen päivittäin Hämeenlinnan Sanomien lisäksi myös valtakunnan lehtiä ja siellä Hämeenlinnan päätöksentekoa ei ole käsitelty kovin myönteisessä mielessä. Tapaus SCC:tä ovat mm Taloussanomat, Kauppalehti ja Hesari käsitelleet lähinnä epäilevästi (ehkä kateuttaan, koska ”suuri kala” on uimassa pääkaupunkiseudulta pois). Iltapäivälehtien uutisoinnille en anna suurtakaan arvoa. MM tämänpäiväinen Iltalehti: ei ole tulossa rahoitusta presidentin leskeltä. Toki meidän on uskottava suurliikemies Ritaluomaa, kuten kaupunginhallituskin uskoo. Onhan takaajana paikallisen vakuutusyhtiön kokenut toimitusjohtaja (toki puolustelemassa yhtiön tekemiä sijoituksia). On valitettavaa jos SCC kaatuu ”erään poliittisen ryhmittymän” pahansuopaisuuteen kuten la HÄSA uutisoi. Toivon loppua tälle ”farssille”, jonka piti olla näytelty jo 2013.

    • avatar L.P.O. sanoo:

      Ei SCC ’”erään poliittisen ryhmittymän” pahansuopaisuuteen’ kaadu. Se kaatui viimeistään toimitusjohtajaan, jolle ei olisi pitäinyt antaa vastuuta edes omista taskuistaan.
      Se, että vuonna 2014 sortuu aivan tavalliseen nigerialaishuijaukseen, eikä usko poliisia, kun tämä asiasta ilmoittaa, vaan vetää sadat tuhannet eurot uudelleen vessanpytystä alas, on lopullinen vahvistus sille, ettei mitään projektia ole, eikä tule.

  2. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Toivon toki, että SCC päättyy ainakin ”siedettävästi”, että pellolle saadaan jotain aikaan. Minulle itselleni oli ainakin yllätys, kuinka hyvin suurkaupungin vaippasekoilut ja muu vanhustenhuollon taannoiset epäselvyydet ovat yleisessä tiedossa.

  3. avatar nimimerkki sanoo:

    Tuota olen mietiskellyt että kuka mahtaa olla SCC:n idean isä. Tuskin hän ainakaan itse yhtiön sisältä löytyy, ja veikkaankin että kaupungin hallinnon sisällä tämä neronleimaus on syntynyt. Iisakki Kiemunki tämän varmaan tietää, mutta ei ehkä sitä niin mielellään enää kerro.

    • No veikkaatpa vaihteeksi väärin…

      Idean isä on kyllä Markku Ritaluoma, joka on ajatusta kehitellyt jo vuosikymmenen ja nyttemmin siihen suuren osan omaisuudestaan kiinni laittanut.

      Tämä lienee selvää jokaiselle, joka on ko. henkilön laajoja haastatteluja esim. Suomen Kuvalehdestä tai Hämeen Sanomista lukenut. Hämeenlinnaan miehen yhdisti silloinen Kehittämiskeskus Oy Hämeen toimitusjohtaja Heikki Hietanen. Hietasen tehtävänä olikin elinkeinohankkeiden houkutteleminen Hämeenlinnaan, eikä tämä yhteys todellakaan mikään salaisuus ole ollut.

      • avatar Kari Ilkkala sanoo:

        Kerrankin olen Iisakki kanssasi samaa mieltä. Ajatus on todella vuosikymmen sitten syntyneen näköinen…

      • avatar Kari Ilkkala sanoo:

        Täytyy vielä sen verran jatkaa että aikanaan 80-luvulla, ollessani suomalaisen suuryrityksen ATK-osastolla töissä (tuohon aikaan 120 Mb kovalevyt olivat päältätäytettävän pesukoneen kokoisia ja käyttäytyivät samalla tavalla), ideoin omnipotenttia tiedonhakupalvelua. Silloin siihen ei ollut teknologiaa.

        Nyt jokainen mummukin hakkaa Googlea ratkoessaan ristisanoja.

        Sittemmin 80 -luvun lopussa / 90-luvun alussa vapaakunta-Padasjoella oli projekti, jossa kunnan päättäjille puuhattiin tietokoneita ja yhteyksiä kunnan järjestelmään, josta saisivat esityslistat ja asiakirjat paperittomina. Olin mukana ”asiantuntijana”. Kehotin ohjausryhmää vetämään koko hankkeen vessanpytystä alas, ja kappas: kohta jokaisella kunnalla oli omat nettisivut.

        Nyt kun polkee motarilla kaasua Helsinkiä kohden, Moreenin kohdalla on tien varressa sulkapallokentän kokoinen valotaulu:

        2.100 vaihtoautoa – http://www.rintajouppi.fi

        Siinä se on nykyajan Sunny Car Center.

  4. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Minua ihmetyttää SCC:n rahoituksessa. Suomalaiset eläkeyhtiöt pullistelevat miljardeja, jotka pitäisi sijoittaa tuottavasti. Tavoite kuulemma 4-5%. Hallitus kehottaa sijoittamaan kotimaahan. Hämeenlinnan seudullahan pitäisi olla hyvät suhteet KEVaan. Jos kotimaasta on kysytty, ja vastaus on ollut kielteinen. eikö tämä kerro Hml päättäjille jotain?

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Minua ei ihmetytä autotallin SCC rahoitusongelmat.

      Ideana tuo SCC olisi pitänyt olla 1960 luvulla ja toteutettuna viimeistään 1970 luvulla. Nyt olemme 2010 luvulla.

      Kartan nykyisin vakuutusyhtiö Pohjantähden tarjouksia.

Jätä kommentti

css.php