Ei vastarannankiiskeyttä vaan muutos- ja parannusehdotuksia

Taloutemme on kriisiytynyt ja päätöksenteossa kaivataan uusia avauksia ja perusteltuja parannusehdotuksia. Vanhoilla eväillä ei enää pitkälle pötkitä. Uusien avausten on kuitenkin perustuttava tietoihin ja osaamiseen, ei uskoon, toivoon ja haaveisiin.

Hämeenlinnan Perussuomalaiset ovat kuluvan valtuustokauden aikana esittäneet mm kaupunginhallituksen ja konsernijaoston päätösesityksiin lukuisia muutosehdotuksia. Me olemme lisäksi jättäneet perusteltuja eriäviä mielipiteitä. Emme ole ”tyrmänneet” pohjaesityksiä vaan vaatineet nimenomaan parannuksia ja muutoksia, sekä tiedolla johtamista.

Jotta veronmaksajat ja muut kiinnostuneet voisivat arvioida, onko näille ehdotuksille ja eriäville mielipiteille ollut aihetta, kokoan tähän Perussuomalaisten vuoden 2014 tekemiä muutosesityksiä / eriäviä mielipiteitä. Osa näistä on ollut esittä on edellisessä SCC-blogissani.

Eriävä mielipide Liite 7/KH 10.2.2014 § 47
10.2.2014 §47
Kaupunginhallituksen päätös hyväksyä Hämeenlinnan kaupungin ja elinkeinoyhtiön välinen palvelusopimus.

Perustelut:
Palvelusopimusta ei ole täydennetty ja korjattu edellisen kokouksen evästyskeskustelun mukaisesti. Esitän, ettei sopimusta hyväksytä, vaan se palautetaan valmisteluun ja sitä täydennetään ja korjataan seuraavasti ennen lopullista hyväksymistä.

1. Sopimuksen kohta 3. Sopimuksen voimassaolo ja muuttaminen.

Kohdan 3 viimeistä lausetta täydennetään niin, että molemmilla sopimusosapuolilla eli yhtiöllä ja kaupungilla on tasavertaisesti oikeus käynnistää palvelusopimusneuvottelut uudelleen.
Sopimusta tarkistetaan kun elinvoimaohjelma, palvelu- ja hankintaohjelma sekä markkinointiselvitys ovat valmiina.

2. Sopimuksen kohta 4. Toimintavuoden tavoitteet ja painopisteet.

Palvelusopimuksen mittareiden on oltava valideja ja luotettavia niin, että tilaaja voi niiden avulla varmistua siitä, että saa tilaamansa palvelut.
Palvelusopimuksessa esitetyistä tavoitteiden saavuttamista mittaavista mittareista 70% on edelleen epävalideja, epämääräisiä tai muuten puutteellisia, eivätkä ne täytä niitä vaatimuksia, joita hyviltä mittareilta edellytetään. Niiden perusteella ei pystytä mittaamaan sopimuksen tavoitteiden saavuttamista luotettavasti.
• 40 % mittareista on epävalideja. Ne eivät mittaa niitä asioita, mitä niiden pitäisi eli yhtiön osuuksia tavoitteiden saavuttamisessa. Ne eivät myöskään kykene erottelemaan muiden vaikuttavien tekijöiden osuutta tulokseen. Useat mittareista on laadittu niin, että mittarissa mainittu tulos voidaan saavuttaa tai olla saavuttamatta riippumatta yhtiön toiminnasta.
• 20 % mittareista ei mittaa laisinkaan laatua, vaikka niiden mittaamat tavoitteet ovat sisällöltään sellaisia, joissa laatu on tuloksen kannalta keskeinen asia.
• 10 % mittareista on muulla tavoin liian epämääräisiä ja epäselviä mittareiksi.
3. Yritys- ja tulosaluetasoiset budjetit muodostavat talouden suunnittelun ja seurannan pohjan. Yritystason budjetin tulee sisältää kaikki tulot ja menot, joista tulosaluekohtaiset budjetit ovat osajoukkoja. Nyt hanketoiminnan tulot ja menot on poistettu yritystason budjetista, mikä oleellisesti haittaa kokonaiskuvan muodostamista ja seurattavuutta. Hanketoiminnassa on eriteltävä oman tai kuntarahoituksen osuus kilpaillusta rahasta.

Palvelusopimusta täydennetään elinkeinoyhtiön ammattimaisilla ja laadukkailla yritys- ja tulosaluetason budjeteilla

4. Hankerahoitusosuutta 200.000 € ei makseta vakiomaksueriin sisältyvänä, vaan hankkeittain sen jälkeen, kun julkinen rahoittajataho on hyväksynyt hankkeen ja se on merkitty hankerekisteriin. Hankerekisteri liitetään yhtiön kolmannesvuosiraportointiin.

5. Palvelusopimuksen erillisrahoja (150.000 € vuonna 2014) ei makseta vakiomaksueriin sisältyvänä, vaan erikseen sopimuksen mukaisen hyväksytyn suunnitelman toteuman mukaisesti.

6. Kohtien 4. ja 5. mukaisesti vakiomaksuerät muodostuvat seuraavasti:

Maksuerät: 1.2.2014 360 000€
1.5.2014 360 000€
1.8.2014 360 000€
1.10.2014 420 000€
Yhteensä 1 500 000 €

7. Palvelusopimusta täydennetään elinkeinoyhtiön ammattimaisella ja laadukkaalla liiketoimintasuunnitelmalla.

Tämä eriävä mielipide on liitettävä pöytäkirjaan.

__________________ __________________

Lulu Ranne Kari Ilkkala

Hämeenlinnassa 10.2.2014

3 kommenttia artikkeliin “Ei vastarannankiiskeyttä vaan muutos- ja parannusehdotuksia”
  1. avatar Lulu Ranne sanoo:

    KH 18.8.2O14
    §292 Varautuminen SOTE-uudistukseen / Perusterveydenhuollon johtamisjärjestelmän uusiminen

    Eriävä mielipide

    Perustelut:
    Palvelutuotannon yleiset taloudelliset ja toiminnalliset reunaehdot
    Organisointitavasta riippumatta palvelutuotannon kustannukset (hinta) ovat palvelulta
    halutun sisällön ja tuotantotavan tuottavuuden funktio. Terveyspalvelut -liikelaitoksen
    sopimusohjauksen keskeisin ongelma on, että tilaaja haluaa määritellä kaikki kolme.
    Se ei yksinkertaisesti ole mahdollista, vaikka terveysliikelaitos lopetettaisiinkin.

    Kunnallisen liikelaitoksen toimintamalli
    Kuntalain mukaisen liikelaitoksen toimintamalli on erittäin yksinkertainen:
    – Tilaaja määrittelee haluamiensa palveluiden sisällön joko suoraan tai
    vaikuttavuuden kautta. Tämä on tilaajan osaamista.
    – Tuottaja määrittelee tilaajan haluamille palveluille hinnan. Tämä on tuottajan
    osaamista.
    – Tuottaja vastaa oman toimintansa järjestämisestä siten, että se kykenee
    täyttämään tilaajan kanssa solmimansa sopimuksen velvoitteet. Liikelaitoksena
    tuottaja vastaa myös siitä, että se täyttää valtuuston sille asettamat taloudelliset ja
    tuotannolliset tavoitteet. Tämä on tuottajan osaamista.
    – Palveluista ja niiden hinnasta sovitaan sopimusneuvotteluissa. Tämä on
    sopimusosaamista.
    – Mikäli tuottaja ei kykene tarjoamaan palveluita tilaajan haluamalla hinnalla tai
    valtuuston asettamien taloudellisten tavoitteiden puitteissa, silloin
    1) Tilaaja määrittelee palveluiden sisällön siten, että hinnasta päästään
    sopimukseen. Tämä on tilaajan osaamista.
    2) Tuottaja muuttaa tuotantotapaa siten, että se kykenee tuottamaan halutut
    palvelut haluttuun hintaan. Tämä on tuottajan osaamista.
    Näistä asioista sopiminen on sopimusosaamista.

    Terveyspalvelut -liikelaitoksen tähänastinen toiminnallinen ja taloudellinen
    arviointi
    Kokonaisuutena arvioituna Terveyspalvelut -liikelaitos on täyttänyt sille asetetut
    taloudelliset tavoitteet erinomaisesti:
    – 2013 tilinpäätöksessä ei ole kattamattomia alijäämiä.
    – Liikelaitoksella ei ole pitkäaikaista vierasta pääomaa.
    – Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta on yli 1 M€.
    – Vuosittaiset poikkeamat budjetista pieniä, alle 1,5 %
    Tällä taloudellisella tuloksella tilaaja on saanut kaikki palvelusopimuksissa määritellyt
    palvelut.

    Prosessin keskeiset puutteet
    Liikelaitoksen johtoa, johtokuntaa tai henkilöstöä ei ole kuultu konsulttiselvityksen tai
    pohjaesityksen johdosta. Päätöksen toiminnallisia tai taloudellisia seurauksia ei ole
    arvioitu mitenkään, eikä niitä pohja-aineiston perusteella pystykään arvioimaan. KH
    16.6.2014 § 253 päätöksessä edellytettiin, että valmistelussa on huomioitava tuleva
    soteratkaisu ja seudullisuus. Valmistelu ei ota em. seikkoihin mitään kantaa.

    Pohjaesityksen puutteet
    Pohjaesitys ei korjaa konsulttiesityksessä esille nostettuja ongelmia mitenkään.
    Muutoksen seurauksena menetetään Suomen johtava perusterveydenhuollon
    osaaminen.

    Lisäksi muutoksen vaikutuksia ei voida seurata, koska muun muassa:
    a) sopimusohjauksen rooli hämärtyy
    b) taloudellisia ja toiminnallisia seurauksia ei ole arvioitu mitenkään
    c) talouden seurannan jatkuvuutta taaksepäin vertailtavasti ei ole varmistettu

    Johtopäätös
    Osaamisen säilyttämisen ja hyödyntämisen sekä modernien, seudullisten ja
    integ roitujen sotepalvelu iden tuotantoprosessien määrittelyn ja siten tulevaan
    soteratkaisuun ja sen tuomaan sopimusohjaukseen valmistautumisen kannalta
    tarkoituksenmukaisin, toimivin ja riskittömin ratkaisu on jatkaa liikelaitosmallilla, ja
    keskittyä tunnistettujen tilaajan ja tuottajan välisten prosessiongelmien ratkaisuun.

    Kaikki edellä oleva huomioiden kaupunginhallituksen olisi tullut esityksemme mukaisesti
    päättää:
    1) säilyttää liikelaitosmallin, koska soteuudistukseen valmistautuminen tapahtuu
    tarkoituksenmukaisimmin, taloudellisimmin ja riskittömimmin liikelaitosmallia
    kehittämällä
    2) päättää käynnistää tarvittavat neuvottelut ja valmistelun seudullisten sotepalveluiden
    integroimiseksi soteuudistuksen vaatimuksia vastaavaksi moderniksi tuotantoyksiköksi.

    Tämä eriävä mielipide on liitettävä pöytäkirjaan.
    Kari Ilkkala ja Lulu Ranne
    Hämeenlinnassa 18.8.2014

  2. avatar no name sanoo:

    Kyllä on hyvä että Hämeenlinnassa on nyt yksi toimija, joka ottaa myöskin kriittisesti kantaa päätöksen tekoon. Tämä on tärkeää myös siksi, ettei paikkakunnalla toimi yhden yhtä kriittisesti päätöksen tekoon suhtautuvaa aviisia. Kouluesimerkkinä voisi mainita tietenkin Innoparkin, jota ei paikallisissa(sessa) mediassa seurattu aikanaan ajantasaisesti lainkaan. Vasta pakon edessä, ja jo kun huonot oli housussa, Hämeen sanomatkin sitten heräsi, ja kertoili 9 miljoonan euron tappioista. On vain arvailujen varassa, olisiko tästäkään kerrottu, jos ei Kari Ilkkala olisi avautunut asiasta somessa jo sitä ennen.

  3. avatar JP sanoo:

    ”no name” on mielestäni oikeassa, hyvä että kaupunkiin on saatu toiminnalle riittävän vahva vastavoima. Riittävän vahva ainakin siitä osin, että toiminnalle on saatu läpinäkyvyyttä.

    Samaa mieltä olen myös maakuntalehden tilanteesta. Ei kai kukaan voi tosissaan väittää Hämeen Sanomien olevan sitoutumaton maakuntalehti?

Jätä kommentti

css.php