Kaikilla lapsilla on oikeus kukoistaa ja olla onnellisia

Huomenta,

HäSa julkaisi tänään mielipidekirjoitukseni lapsen oikeuksista. Julkaistu versio oli toimituksen muuttama.
Tässä alkuperäinen kirjoitukseni alkuperäisellä otsikolla, jossa on nimenomaan mainittu, että Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20.11.2014, eikä tänään, kuten mielipidetoimittaja on kirjoitukseen ”korjannut”.

Lapset ovat kunniakansalaisia, joiden eteen kaikkien kynnelle kykenevien pitää tehdä töitä omassa yksityiselämässään ja yhteiskunnallisina vaikuttajina. Lasten oikeuksien tulee olla päätöksenteon perustana, ja ne on huomioitava kaikessa lapsia koskevassa päätöksissä. Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet ovat syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus kehitykseen ja lapsen näkemysten kunnioittaminen (MLL 2015).

Hyvinvoivat lapset kertovat yhteiskunnan tilasta enemmän kuin mikään muu yksittäinen asia. Vaikka suurin osa lapsistamme voi hyvin, on lasten pahoinvointi kasvanut 90-luvun laman tasolle. Lasten oikeudet ovat jääneet koko 2000-luvun muiden, muka tärkeämpien asioiden jalkoihin. Eriarvoistuminen on lisääntynyt, eikä länsimainen hyvinvointiyhteiskuntamme pysty huolehtimaan kaikkein heikoimmista niin kuin pitäisi. Keskeistä lasten hyvinvoinnissa on perhe. Kun perhe voi hyvin, on lapsellakin hyvä olla. THL:n tutkimuksen mukaan kaksi viidestä vanhemmasta tuntee nykypäivänä laiminlyövänsä perhettään työn vuoksi. Yhtä moni vanhempi on huolissaan omasta jaksamisestaan.

Lasten hyvinvoinnin eteen on onneksi paljon tehtävissä. Perheitä ja lapsia voidaan tukea erilaisin keinoin. Perheiden mahdollisuuksia sovittaa yhteen työ ja perhe voidaan parantaa työelämää kehittämällä. Keskeistä on, että me päättäjät huomioimme lapset päätöksenteossa kunniakansalaisina. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on tehtävä lasten kannalta parhaita mahdollisia päätöksiä. Päätösten valmisteluun ja itse päätöksentekoon on hankittava enemmän ja parempaa tietoa myös niiden vaikutuksista perheisiin ja lapsiin. Päätösten lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia on arvioitava ja tuotava esiin, sillä esimerkiksi huonosti perusteltu ja toteutettu säästötoimenpide voi tulla tulevaisuudessa kalliiksi ja olla tukea tarvitseville lapsille kohtalokas. On siis oikeasti tiedettävä mitä päätöksistä todennäköisesti seuraa. On pystyttävä vastuullisesti arvioimaan, mikä vaihtoehto parhaiten ja kokonaisvaltaisimmin toteuttaa lasten oikeuksia. Jos päätöksen valmistelussa on esillä vain yksi ”oikea” vaihtoehto, on mahdotonta päätellä, saadaanko sillä aikaan lasten kannalta paras tai edes vähiten kirpaiseva lopputulos.

Lasten oikeuksien päivää vietetään 20.11. Silloin kaikkien on syytä pysähtyä miettimään, miten voisi lapsiamme tukea. Kaikilla lapsilla on oikeus olla rakastettuja, huolehdittuja ja turvassa.

14 kommenttia artikkeliin “Kaikilla lapsilla on oikeus kukoistaa ja olla onnellisia”
  1. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Ehtoota Lulu!
    Mikä mahtoi olla toimittajan motiivi selvän tiedon muuttamiseen epätiedoksi?
    Yritetäänkö Sinusta Lulu näin tehdä ”hölmöä”?
    Eikös yleisönosaston kirjoitukset ole kirjoittajan vastuulla, ei niistä päättoimittajan tarvitse vasta. Siksikö tieto ko päivästä piti vaihtaa?
    Olisi aiheellista jotta ko toimittaja perustelisi täällä toimensa! Ei liene liikaa vaadittu?

  2. avatar olavi.romppanen sanoo:

    Sen verran nyt tuohon että, juurikin tämä sama ”mielipidetoimittaja” vääristeli taannoin aivan tarkoituksellisesti Lahtelaisen vihreän liiton poliitikon kirtoituksen Häsan mielipideosastossa. Mielipidetoimittajan nimi lienee vieläkin Jukka Viitaniemi.

  3. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Saiskohan jostain tän vuoden kalenterin halvalla, lahjoottasin Viitaniemelle ku sil ei ilmeesesti oo tai sit hää ei ossaa sitä lukia!

  4. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Mielestäni uraohjusten on turha valittaa omien lastensa kohtelusta ja huutaa työnantajilta joustoja. Jos haalii hommia (näkyvyyttä) niin, että 24h/vrk ei riitä se on usein oma valinta, harvoin kenenkään vaatimus. Eri asia ovat perheet, joissa työttömyyden, alkoholismin huumeiden sairauksien yms tai näiden yhdistelmän seurauksena eivät lapset voi elää normaalia elämää (mitä se sitten onkaan). Suomessa näitä asioita edes yritetään hoitaa, osin hyvin osin huonosti, yhteiskunnan toimesta. Koska on kyseessä Kansainvälinen Lastenpäivä olemme täällä lienee hyvin kaukana siitä kymmenien ja taas kymmenien miljoonien lasten arjesta, jossa he joutuvat tekemään aikuisille kuuluvia töitä lähes palkatta, ilman minkäänlaisia koulutusmahdollisuuksia. Kurjinta tässä on että yritykset jotka näitä töitä teettävät ovat valmiita maksamaan jollekin koripalloilijalle 100 milj taalaa, että pelaa näillä tossuilla ja olemme itsekukin valmiita ostamaan 150€ farkut jotka he ovat valmistaneet. En näe tässä asiassa mitään liputtamisen aihetta, vaan tekojen paikan.

  5. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Niin Lauri, ne farkutkin on voinut tähän asti ostaa sellaaset jot ne on neulottu kasaan kotomaassa. Nyt sekin vietiin ulkomaille kun työvoimaa ei täältä löytyny. Ilmeisesti paikkakunnalla ei ollut vastaanottokeskusta tai muuta sellaista josta ois saanu alalle kiinnostuneita.
    Suomalaisiahan työnteko ei kiinnosta mikäli se ei ole kivaa ja kovapalkkaista.

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Olen samaa mieltä. Tämä maailma on muuttunut todellakin. Itselleni ei työuranaikana sattunut hyväpalkkaisia ja kivoja töitä-pakko oli kuitenkin tehdä, jotta perhe eläisi. Tulot olivat aina niillä rajoilla, ettei yhteiskunnalta tukea tullut (paitsi lapsilisät). Suomessa painotetaan liikaa koulutuksen merkitystä. Joku ammatillinen koulutus pitää toki hankkia. Se miten koulutus kohdennetaan ei ole, eikä ole kai viime vuosikymmeninä (kun työelämä ja tehtävät muuttuvat). Väitän, että vuosittain menee miljardeja ns hukkakoulutukseen. Kas kun täällä annetaan OAJ:n ohjailla koulutuspolitiikkaa oman jäsenistönsä etujen mukaisesti (myös AKAVA, mukana). Poliitikot joilla on rahahanat ovat tästä kehityksestä täysin ulalla. Hieman voi vaikuttaa se, että koulutusketjutuksia suitsitaan karsimalla tukia. Tiedän tapauksia, että on käyty useita 3-5 vuoden koulutuksia hakematta kertaakaan töitä. Ei hyväksyttävää.

  6. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Jep, nyt mä sain eilisen HäSan ja talletan sen kera Lulun alkuperäisen kirjoituksen kanssa.
    Viitaniemi taitaa olla eläkekamaa, hourii jo! Vai eikö hän muuten saa jokavuotista hirvenmetsästyslomaa PUKilta, vaan se täytyy näin ”ansaita”?
    Ans kattoo kun Viitaniemen tapaan?

  7. avatar Matti A sanoo:

    Laurilta ja Erkiltä pomminvarmat äänet kevään eduskuntavaaleihin. Onneksi olkoon.

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Voitko kertoa minulle ketä äänestän ?. Viime eduskunta ja kuntavaaleissa ei ollut sopivaa puoluetta eikä ehdokasta(40 vuotta oli ollut). Eikä vaikuttaisi olevan nytkään.

    • avatar Erkki Strömberg sanoo:

      Hyvä Matti A!
      Tietääkseni et kykene jakamaan ääniäni kenellekään, älä siis yritäkkään!
      Rakentele vaan itse omat pommisi!

  8. avatar Harri sanoo:

    Nyt tämä aloitus oli hieman ”rautiomainen”.
    Voisiko aloittaja antaa muutaman konkreettisen keinon esimerkiksi tärkeysjärjestyksessä, miten itse, diktaattorin asemassa, tukisi perheitä ja vaikuttaisi työelämän kehittymiseen lasten eduksi.

  9. avatar Lulu Ranne sanoo:

    Iltaa Harri ja muut,

    Perussuomalaiset eivät harrasta höttöä, eli kun olemme olleet esim tyytymättömiä päätösesityksiin, olemme linjamme mukaisesti esittäneet parannus- ja muutosesityksiä. Näin teen nytkin eli diktaattorina päättäisin mm seuraavasti:

    -Takaisin kunnille taloudelliset-, osaamis- ja keinoresurssit niin, että ne todella voivat järjestää ensi vuonna voimaan tulevan, uuden sosiaalihuoltolain velvoittaman lapsiperheiden kotiavun. Ennaltaehkäisy ei ole jargonia vaan kova sana. Mahdollistaisin Imatran-mallin ja hyvinvointineuvolatoiminnan laajentamista ja kehittämistä ympäri valtakuntaa.
    – Määräisin isommat yritykset kehittämään perhe- ja työelämän yhteensovittamista nykyistä huomattavasti vahvemmin. Lisää harkittuja työelämän joustoja, erilaisia työaikamalleilla ja -pankkeja. Valtio on jo melko joustava, mutta petrattavaa löytyy sielläkin, joten kehittämismääräystä myös siihen suuntaan. Mikro- ja PK-yrittäjillä tilanne on haastavampi. Halua on, mutta taloudellisia mahdollisuuksia ei riittävästi. En ole yrittäjä, vaikka Hämeenlinna Yrittäjänaisten jäsen olenkin, joten en esittäisi vastoin parempaa tietämystä mitään ympäripyöreää, vaan kysyisin yrittäjiltä itseltään, miten heidän mielestään työn ja perheen voisi paremmin yhdistää, ja loisin edellytyksiä sen toteuttamiseen.
    – Lapsilisän reaaliarvo on romahtanut 20 vuodessa 30-40%. Peruisin lapsilisäleikkaukset ja palauttaisin sen indeksisidonnaisuuden.
    – Varmistaisin ja vahvistaisin lapsiperheiden hyvinvointia säätämällä valtion ja kuntien lapsivaikutusten arviointia ohjaavan lainsäädännön. Stubbin ja Kataisen hallitukset lupasivat huomioida lapsiperheitä ja parantaa lapsivaikutusten arviointia. Kumpikaan lupaus ei ole toteutunut. Esim lapsivaikutusten arvioinnin osalta ei ole tapahtunut muutosta parempaan 2009-2013.

    Lulu

  10. avatar Harri sanoo:

    Kiitos Lulu, vastauksesta.
    Tämä oli selkeää tekstiä, jollaista kaipaisi laajemmalti nyt, kun vaalit lähestyvät.

    Jos joku yrittää hapuilla hienoilla taivaita hipovilla liirum laarumeilla ääniä, ei ainakaan täältä irtoa. Joku ehkä tykkää?

  11. avatar EiAikaisemmin sanoo:

    Eli lisäisit julkishallinon menoja! Mistä rahat?

Jätä kommentti

css.php