Lellikit leikkauslistalle ja investoinnit ihmisiin

Julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten kolumnina 29.8.2015

Budjettien valmistelu kunnissa on käynnistymässä. Talousnäkymät ovat ankeat, mutta epätoivoon ei kannata vaipua. Hämeenlinnassa on onneksi paljon tehtävissä, sillä välttämättömiä päätöksiä on jätetty tekemättä ja huonoja ratkaisuja voidaan vielä korjata.

Omaan henkilökuntaan satsattava
Hämeenlinnan toimintakulut ovat jatkaneet kasvuaan ja miinuksia tullee tänä vuonna yli 9M€. Tähän on puututtava jatkossa vahvemmin. Kaikkien kaupungin yksiköiden ja yhtiöiden tuottavuutta on parannettava. Tulosvastuun on oltava todellista. Investoinnit tulee suunnata kaupungin oman henkilökunnan osaamiseen ja prosessien kehittämiseen. Hyviä käytäntöjä tulee jakaa ja johtajuutta parantaa. Mitä voitaisikaan saada aikaiseksi, jos näihin asioihin investoitaisiin vuosittain vaikka ylimääräiset 2-3M€? Johtajuuden puutteet, osaamisvajeet sekä prosessien ja tuottavuuden ongelmat kun syövät joka vuosi moninkertaisesti enemmän euroja.

Investoinnit kohtuullisiksi
Kaupunkimme on elänyt yli varojensa. Jatkossa on investoitava ensisijaisesti välttämättömiin kohteisiin ja sellaisiin, jotka ovat pidemmän päälle tuottavia. Kun uusista investoinneista päätetään, tulee niiden investointi- ja käyttömenot arvioida hyvin etukäteen. Myös kilpailuttamisessa on parantamisen varaa. Esimerkiksi lasten- ja nuorten lautakunnan lukioverkkoratkaisu suurine rakennusinvestointeineen tulee ottaa vielä uudelleen käsiteltäväksi. Päätös, joka sisältää Myllymäen megalukio on hinta-arvioltaan ainakin 10M€ kalliimpi kuin vaihtoehto, jossa Lyseon ja Kaurialan lukiot säilytetään.

Kaupunkikonsernia uudistettava nykyistä reippaammin
Konsernin toiminnan kehittäminen on ollut pääosin takkuista. Linnan Aterioiden ja TEKME:n fuusio on edennyt hyvin. Samaa ammattimaista kehittämisotetta pitäisi vaatia kaikilta muiltakin. Miksi näin ei tehdä? Linnan Infra-liikelaitosta ei saada kannattavaksi nykyisellä kehittämistahdilla. Eteläranta Oy:n toiminta pohjaa virheelliseen olettamukseen. Linnan Kehitys Oy:n tuottavuutta ja vaikuttavuutta ei näköjään edes haluta mitata. Liikuntahallit Oy:n rahatoiveille ei näy loppua. Yhtiöiltä pitäisi vaatia paljon nykyistä parempaa tuottavuutta, tulosvastuuta ja avoimuutta.

Enemmän ja pätevämpiä vaikutusten arviointeja
Päätöksenteon pohjaksi tarvitaan ennen kaikkea enemmän luotettavaa tietoa ja arviointeja päätösten vaikutuksista talouteen, asukkaisiin ja ympäristöön ja yhteistyötä. Hyvien parannusehdotusten hyväksymiselle eivät saa olla esteenä vanhat tavat, totutut edut, lojaalius kavereita kohtaan tai se, kuka tai mikä puolue parannusehdotuksen on tehnyt.

11 kommenttia artikkeliin “Lellikit leikkauslistalle ja investoinnit ihmisiin”
  1. avatar beobachter sanoo:

    Varttuneempi sukupolvi muistaa, kuinka vielä 70-luvun alussa HML’n kuntaveroaste oli 16…17% paikkeilla. Kun kuntaliitosta 2008 suunniteltiiin, verokanta oli noin 18%. Kuntaliitosta perusteltiin kuntatehokkuuden paranemisella, jonka pitäisi estää verokannan nousu. Verokanta jatkoi kuitenkin nousuaan ja nyt HML’n kuntavero on 20%’n yläpuolella, lisäksi kerätään 2009 tullutta noin 1% kiinteistövero, joka sekin on hieman valtakunnan keskiarvoa korkeampi. Lisäksi kaupunki on 2000-luvun puolella velkaantunut nopeasti niin, että velkamäärä lienee jo 350M€ eli 5300 € per capita paikkeilla. Lukuja katsellessa vanhempi polvi miettii, mikä on HM’L’ssa nyt paremmin kuin 70-luvun alussa. Ennenvanhaan kaupunki investoi myös kunnalliset verkot, mutta niistä sähkönsiirto- ja kaukolämpöverkot myytiin vajaa 15v sitten suunnilleen 80M€ hinnalla Vattenfallille, joka pari vuotta sitten rahasti Suomesta hankkimillaan sähkönsiirto- ja lämpöverkoilla oikein kunnolla myymällä ne (sisältäen myös entisen Hämeen Sähkö, Lapuan sähkön ja eräät muut pienemmät verkot) kansainväliselle sijoittajakonsorttiolle, nykyiselle Elenialle lukratiivisella 1500M€ kauppahinnalla. Kertokoon se,, jolla on muistissaan kaupungin kehitys, mikä täällä on paremmin kuin 70-luvun alussa. Hyvä täällä on asua, mutta mikä täällä on nyt paremmin kuin muutama vuosikymmen sitten.

    • avatar kriittinen veronmaksaja sanoo:

      Vastaan ensin Beobachterin esittämään kysymykseen, mitkä asiat ovat nyt HML:ssa paremmin (tai huonommin) kuin ennen.
      Tällä hetkellä palkka-asiasi voivat olla huomattavasti paremmin kuin ”ennen”, etenkin jos satut työskentelemään HML kaupungilla, kaupungin liikelaitoksessa tai kaupungin omistamissa yhtiöissä vähintään asiantuntija-, päällikkö- tai johtaja-asemassa. HML:n ja sen lähikuntien yhdistymisen ja kaupungin toimintojen yhtiöittämisen sekä organisaatiomuutosten myötä mahdollistuneita palkkatason ”loikkia” toteutettiin tiettyjen tehtävätasojen ja -nimikkeiden kohdalla yllättävässä määrin.

      Kaupungin organisaatioissa käyttöön otetussa tilaaja-tuottajamallissa nähtiin tarpeelliseksi nimittää eri sektoreille omat tilaajajohtajat ja -päällikköt ostamaan palveluita ja tuotteita ja toisaalta pöydän toiselle puolelle oli nimitettävä tuottajapuolen johtajat ja päälliköt taas myymään palveluitaan ja tuotteitaan. TT-malli on ollut yritys luoda ”keinotekoista markkinatalouden meininkiä” kaupungin organisaatioiden sisälle. Se on vaan niin, että pakolla pusertamalla ei voi syntyä edes markkinatalouden hajuista toimintaa, kun organisaatiot joutuvat toimimaan etukäteen ”pakkovalitun” ja useimmiten monopoliasemassa toimivan vastapuolen kanssa, jolloin esim. mitään vapaavalintaisuutta toimittajan valinnan suhteen ei oikeasti ole edes olemassa. TT-malli on aivan järjetön rakennelma kuntapuolella käytettäväksi ja aiheuttaa varmasti lisäkustannuksia ja -byrokratiaa.

      Organisaatiomylläyksen yhteydessä yläkerran organisaatioiden väkimäärä valitettavasti turposi ja samalla otettiin monet kuntaliitoksissa ilman tehtävää jääneet jääneet johto- ja päällikkötason henkilöt pysyvästi ”sisään” kaupungin organisaatioihin. Muutoksien tohinoissa monien tilaaja-/tuottajaorganisaation avainhenkilöiden palkkataso on noussut organisaatiomuutosten ja työnimikkeiden ”tasokorotusten” avustuksella todella merkittävästi. Toki yleisesti on tiedossa, että kuntien ja valtion kirjoilla olevalla henkilöstöllä palkkataso on keskimäärin noussut noin 2000-luvun puolivälin jälkeen tähän päivään asti selvästi yksityistä puolta enemmän ja henkilöstökustannusten nousu on yksi olennaisia veronkorotuspaineiden taustatekijöitä.

      Organisaatio- ja toimintamallien muutosten olisi pitänyt tuoda kaupungille mittavia taloudellisia säästöjä toiminnan tehostumisen myötä, mutta missä ne säästöt oikein piileskelevät ja onko niitä ylipäätänsä syntynyt mitattujen asioiden perusteella?

      Pohjakirjoituksen tekijä Lulu Ranne on mielestäni erittäin oikeassa siinä, että kaupungin omien organisaatioiden, liikelaitosten ja yhtiöiden toiminnan tehokkuuteen, vaikuttavuuteen, talouteen, laatuun etc. pitää pystyä asettamaan selkeät ”mittarit”, joille on asetettava myös oikeasti haasteelliset tavoitearvot budjetoinnin yhteydessä. Mikä tärkeintä, toteutuneiden mittaustulosten ja tavoitearvojen välisiä poikkeamia on seurattava aktiivisesti ja organisaatioiden on oma-aloitteisesti pystyttävä tekemään ripeästi korjausliikkeitä homman pitämiseksi raiteillaan. Nykytilanteessa ongelmatilanteet tulevat liian usein ”syliin” tai pahimmillaan on jo kunnolla ns. ”housussa”, ennen kuin on edes ehditty harkita korjaavien toimenpiteiden toteuttamista. Ikävänä esimerkkinä saman tyyppisten ongelmien ”housuun” tulemisesta, on koulujen homehtuminen toinen toisensa perään jo vuosien ajan.

      Yksityisissä yrityksissä johtavat henkilöt saavat väistämättä ”nokialaista” tai vähintään siirron alempiarvoiseen tehtävään, jos toiminnan tulosta ei ole saatu edes pidemmällä jaksolla kohtuullisesti linjaan budjetissa luvattujen tavoitteiden osalta. Toiminnan tulos voi tietenkin jäädä heikoksi, vaikka olemassa olevat tulosmittarit tuijotettaisiin puhki asti, jos yrityksessä tai organisaatiossa ei osata ja kyetä tekemään oikeita korjaavia toimenpiteitä ajoissa. Erona yksityisissä yrityksessä ja kuntien päätöstentekotavassa on se, että kuntien henkilöstö on edustettuna (yleensä vielä yliedustettuna suhteessa kuntien väkilukuun) omien kunnallisten työpaikkojensa suurista linjauksista päättävissä kunnallisissa hallintoelimissä. Tämä takaa sen, että monet kaupungin liikelaitosten ja yhtiöiden toiminnan tehostamisen kannalta tärkeät toimet ja järjestelyt tarkoituksellisesti vesitetään tai niitä ainakin jarrutetaan hyvin tehokkaasti. Oman oksan sahaamista vältetään viimeiseen asti.

      HML:n kaupungin poliittisen- ja virkamiesjohdon osalta tarvittaisiin nyt vahvempaa johtajuutta. Talouden säästötoimenpiteitä toteutettaessa tulee aina syntymään voimakasta vastustusta moneltakin suunnalta ja silloin johtopaikoilla työskentely ei ole helppoa, mutta saavutettujen todellisten onnistumisten jälkeen myös saneeraajan työ voi olla palkitsevaa. Pitkäaikainen ajelehtiminen talousongelmasta toiseen, ilman jämerää johdon ohjausta, ei saa tulla pysyväksi olotilaksi.

      Viimeisinä vuosina 2000-luvulta lähtien HML:ssa ollaan kuitenkin eletty rahankäytön suhteen hyvin oudossa tilanteessa, jolloin toisella kädellä kaupungin varoja kovasti säästetään ja toisella kädellä rahaa kerta kaikkiaan ”kylvetään” ns. vetovoima-hankkeina pidettyihin alemman tärkeysluokan hankkeisiin. Tälläisiksi hankkeiksi käsitän mm. Elenia-Areenan rakentamisen, Kantolanniemen tapahtumapuiston rakentamisen, Engelinrannan hankkeen käynnistämisen tulevine puhdistus ja infratöineen sekä Keskustavision suunnittelun/toteutuksen aloituksen. Kaupungin taloustilanne on mielestäni niin kriittinen, että järkevästi ja kohtuudella toimittaessa, hankkeet olisi priorisoitava huomattavasti voimakkaammin asukkaiden edun mukaiseen ja kohtuulliseen tärkeysjärjestykseen. Prioriteettilistan rakentumisessa vallitsee tällä hetkellä erittäin suuri ristiriita kaupungin kok-sd kärkiporukan ja kaupungin normiporukan mielipiteiden välillä. Kaupungin poliittinen johto vahvistettuna virkamiesjohdolla vs. tavalliset työssä käyvät perheelliset kaupunkilaiset ovat tyystin eri linjoilla hankkeiden tärkeysjärjestyksestä. Kaupungin johtoporukka tuntuu elävän hankkeiden suhteen omassa maailmassaan ja he eivät ole selvästikään halunneet kuulla ja ottaa huomioon kaupunkilaisten mielipiteitä esim. toteutettavien hankkeiden määrässä, niiden valinnassa ja toteutusjärjestyksessä. Kaupunkilaiset ymmärtävät hyvin sen, että nykyisin investointihankkeiden tahti on aivan liian kova ja hankkeiden toteuttamiseen tarvitaan jatkuvasti aivan liikaa lisävelkaa. Velkaantuminen on yksinkertaisesti saatava pysähtymään mahdollisimman pian.

      Tämän lisäksi kaupungin johdon olisi pantava tehokkaasti toimeen kaikki mahdolliset toteuttamiskelpoiset ja kokonaisuuden kannalta järkevät toiminnan ja talouden tehostamistoimenpiteet kaupungin omissa yksiköissä, liikelaitoksissa ja yhtiöissään. Ns. poliittista halvaantumista ei saisi tulla minkään laitoksen tai toimijan kohdalla. Viime aikoina on ollut esillä Linnan Infralle ulkopuolisten laatimat tehostamisesitykset ja lähinnä niistä vaikeneminen kaupungin päätöselimien toimesta. Kesäkuun valtuustossa asiasta puheenvuoron käyttänyt ja valtavasta Linnan Infran toimintojen säästöpotentiaalista puhunut Kari Ilkkala kohtasi demareilta melko odotetun vastalauseryöpyn ja toisaalta yllättäen kokoomuslaisten alistuneen asenteen tehostamistarpeen nopean toteuttamisen edessä. Miksiköhän esitys kohtasi tälläisen jyrkän siilipuolustus- ja lamaantumisreaktion johtavien puolueiden kok-sd osalta?

  2. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Eräs henkilö, joka oli mukana karonkassa, joka pidettiin sähköyhtiöiden myynnin jälkeen, kertoi välityskonsultin naureskelleen, että halvalla saivat, koska hämeenlinnalaisten neuvottelutaktiikka oli niin huono. Kun Hämeenlinnan hyväksyi sopimuksen niin ympäristökunnat peesasivat Tiedä tarinan todenperäisyyttä. Luen juuri kirjaa Suomen suurimmat bisnesmokat, nämä sähkökaupat eivät kuitenkaan kuulune siihen kastiin. Kirjassa annetaan ymmärtää, että suomalaiset eivät juuri osaa ostaa ja vielä vähemmän myydä. En muuten tiedä mikä täällä olisi oleellisesti muuttunut. Politiikka on hieman sekaisempaa, koska koalitio on tullut mukaan. Hiekkalaatikolla ei haluttaisi leikkiä heidän kanssaan. Teollisuudessa tapahtunut suuri muutos, menneet ovat Metsäliiton vaneritehdas, Mensa makkara ja einestehdas, sekä OTK:n ja Sotkan tuotantolaitokset mm.

  3. avatar Beobachter sanoo:

    Tuolla ylempänä avaaja muunmuassa valittaa johtajuuden puutetta HML’ssa. Siihenhän ei pitäisi olla aihetta, kun kaupunginjohtajiakin on kaksi. Ennenvanhaan pärjättiin yhdellä. Mielenkiintoista olisi nähdä kaupungin palveluksessa olevan henkilömäärän kehitys työaloittain 1970…2015, samoin palkkojen kehitys erityisesti vv. 2005….2015, jolloin julkiset palkat nousivat yksityisaloja paljon rivakammin.

  4. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Verrattuna vuoden 2009 verotuloihin, HML on kerännyt 2010-2015 yhteensä 245 miljoonaa euroa enemmän verotuloja, kuin jos olisi jatkettu 2009 verotuloilla. Luku sisältää 35 miljoonaa lisää kiinteistöveroja.

    Tuo 245 miljoonaa euroa on kaikki pois kaupunkilaisten ostovoimasta.

    Ongelma on, että verrattaessa menojen ja tulojen trendiä, vuosina 2016-2010 pitäisi kerätä yhteensä vielä sellaiset 220 miljoonaa lisää tämän hetken verotuloihin verrattuna. Luku EI sisällä rakennusten korjausvelan saati peruskorjaustarpeiden rahoitusta tai niiden hoidon ja kunnossapidon tason nostoa vaadittavalle tasolle.

    Eli, verrattuna 2009 tasoon, vuonna 2020 kaupunkilaisilta tulisi olla imuroituna käsittämättömät 465 miljoonaa lisää rahaa, ja silloinkin meillä on kasvava määrä purkukuntoisia rakennuksia käsissämme.

    Muutamien kesäpäivien makkaran ja kaljan myynti ei meitä pelasta.

  5. avatar Nuuka Jussi sanoo:

    Milloin kuntatalouden päättäjät huomaavat / tajuavat että, on ihan eria asia se, mitä tarvitaan kuin millä tullaan toimeen. Kuntien rahapula on ikuinen ja loputon. Se on hyvä lähtökohta tarkastella rahojen käyttöä ja menojen kohdistusta kriittisesti. Kuntien kuten valtionkin on syytä lakata tuhlaamasta rahoja ennenkuin ne on tienattu.

  6. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Tervehdys!
    Laki kuntalain muuttumisesta 325/2012, astui voimaan 1.7.2012.
    ”Olennaista on, että kaikilla kunnilla on toimintaansa nähden
    riittävät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan mekanismit.
    Riskien hallinnassa tulee keskittyä olennaisiin riskeihin laaja-alaisesti
    ottaen huomioon mm. toiminnalliset riskit, taloudelliset riskit ja omaisuusriskit.”
    Ps. Raatihuoneessa on otettu järjettömiä riskejä siksi,
    että ao. päättäjien itsekritiikki on pahasti päässyt
    ruostumaan vallan linnakkeessa.
    Tällä alueella asuu ilmeisen paljon sadomaso-äänestäjiä päätellen siitä,
    että nämä äänestäjien rahoja muualle, kuin varsinaisiin
    kuntalaisten perustarpeisiin polttavat, politiikan
    auervaarat palkitaan, valitsemalla heidät yhä uudestaan.
    Riitta
    realisti

  7. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Valtaapitävä kokoomus-demarit akseli törsää rahaa siihen mitä konsultit neuvovat. Monista kohteista puuttuu täysin järkevyys. Pidin ”lapsenuskossani” kokoomusta valtakunnatasolla jonkinlaisena talousosaajana, kunnes tuli herra Katainen. Demarithan ovat aina halunneet pelata velka-ja muiden rahoilla, kunhan puoluepamput ja hiipuva kannattajakunta saa kakusta mahdollisimman ison siivun. Kunnan tai valtion etu tulee hyvin kaukana heidän ajatusmaailmassaan.

  8. avatar Valitan sanoo:

    Kivimäelle tiedoksi. Jos vaivaudut pikkasen kertaamaan valtionvelan kasvuhistoriaa ja valtiontalouden ali/yiijäämää niin teet sinäkin havainnon, ettei demarit niin muiden varoilla ole retostellut. Sitten Lipposen ei ole ylijäämää tullut. Lieneekö selityksenä, että porvarit ovat olleet vallassa ja persiilleen on mennyt.

    Ei anna kovin fiksua vaikutelmaa jakaa syyllisyyttä taholle joka ei ole syypää. Katkeruus voi sellaista teettää, sen kyllä ymmärän mutten voi hyväksyä.

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Lipposen hallitus unohti varsin pian kuinka kuilun partaalla Suomen talous oli muutamaa vuotta aiemmin. Ainoa säästö mikä Mooseksen hallitukselta jäi oli työeläkeläisten leikattu indeksi. En ole henkilökohtaisessa taloudessani koskaan voinut luottaa siihen, että tulotaso on varma. Lipposen hallitus luotti jatkuvaan kasvuun, toki senjälkeisetkin hallitukset näin tekivät. Hyvinä aikoinahan pitäisi velkaa lyhentää. En valita, olen 65 vuoden ikään nähnyt talouden monet nousut ja laskut. Joskus päättäjät voisivat voisivat kuitenkin ylioptimismin sijaan ottaa päätöksentekoon realismia. Vanhasen, Kataisen, Stubbin hallitukset eivät tehneet mitään-odottivat kai helikeijun tuomaa ihmettä. Sipilä keksi omalle hallitukselleen hyvän verbin vatuloida. Sellaista päätöksenteko tuntuu olevan. Mutta kansahan valitsee edustajansa vaalilupausten perusteella.

  9. avatar Lauri kivimäki sanoo:

    Jatkan vielä edelliseen. Ei tarvitse olla taloustieteiden maisteri, vaan seurata maailmaa. Lipposen hallituksentoimintaympäristö oli poikkeukselliseen hyvä. Oli juuri tehty 40 % devalvaatio-työntekijät ja vientiteollisuus olivat tyytyväisiä. Alkoi ns IT-buumi Nokian johdolla, hyväuskoiset luulivat nousun jatkuvan maailman tappiin. Valtion kassaan tulvi rahaa. Tiedetään miten kävi minkä Nokian johto nosti, sen se myös ansiokkaasti ”ryssi”, vetäen välillä muhkeat optiot itselleen. Poliitikkoparat vain uskoivat nousun jatkuvan riskittömästi. Erää tahot Suomessa uskovat vielä v 2015, että tuohon aikaan voidaan palata-ei vuosiin, koska on menetetty 8 vuotta. Että olisin katkera, ei pidä paikkaansa. Minulla oli aina suhteellisen hyväpalkkaisia töitä eläköitymiseen saakka. Suomen politiikkojen ja ay-pomojen tyhmyys minua harmittaa. SAK: liittojen jäsenmaksuja maksoin liki 45 v, ettei luultaisi, että olen jonkinlainen ”herra” mielipiteineni. Olen aina pyrkinyt erottelemaan propagandan ja tosiasiat.

Jätä kommentti

css.php