Asukkaat ensin (ja pulinat pois)

Julkaistu Hämeen Sanomien vierailija-palstalla 15.5.2016

Kaupunkilaisilta on tullut viime kuukausina entistä enemmän huolestuneita yhteydenottoja. Päätöksenteko haisee yhä useampien asioita seuraavien asukkaiden mielestä pahasti. Mitta näyttää täyttyvän erityisesti sen osalta, millä tavalla kaupungin asioita valmistellaan ja miten niistä päätetään. Kummalliset halut ohittavat liian usein arjen tavalliset tarpeet. Asukkaiden huolia sivuutetaan, epäkohtiin ei puututa, eikä todellisia vaikutusmahdollisuuksia anneta. Yksittäisiä ihmisiä uuvutetaan byrokratian rattaissa niin, etteivät he jaksa taistella edes omien perusoikeuksiensa puolesta. Aktiivisia ja oma-aloitteisia asukkaita ei arvosteta riittävästi. Yrittäjäpiireissäkin ollaan huolissaan. Kaupungissa jo toimivat yrittäjät kokevat itsensä liian usein laiminlyödyiksi. Kaupunkiin kun on yritetty saada lisää ”pöhinää” keinoilla, jotka liian harvoin edistävät tai edes ylläpitävät nykyisten yritysten toimintaedellytyksiä.

Mitä kaupunkilaiset oikeasti haluavat?

Kaupunkilaiset eivät kaipaa pilvenpiirtäjiä tai lisää sirkushuveja. Tänne kaivataan turvallisuutta, inhimillisyyttä ja mahdollisuutta vaikuttaa peruspalveluihin ja elinympäristöön. Suurin osa asukkaista haluaa myös kantaa kortensa kaupungin kekoon kukin omalla tavallaan. Halutaan kaupunki, jossa asukkaita arvostetaan, heitä palvellaan ja kannustetaan auttamaan itseään ja kanssaihmisiään. Julkisten rakennusten, kuten koulujen, ei tarvitse olla hulppeita ja ”maan parhaita”. Riittää, että on turvalliset ja terveelliset tilat. Suomalaiset opettajat kyllä hoitavat työnsä ammattitaidollaan, kunhan vain saavat hengittää puhdasta ilmaa. Ei siis haluta ylellistä vaan viihtyisää ja turvallista.
Yrittäjät taas kaipaavat tasapuolista kohtelua. Kaikille yrityksille on tarjottava yhtäläisesti edellytyksiä sijoittua kaupunkiimme, toimia markkinoilla ja osallistua julkisiin hankintoihin sekä menestyä. Ketään ei saa suosia muiden kustannuksella. Tyytyväiset, kaupungissamme jo toimivat yrittäjät, jotka kertoisivat julkisuudessa positiivisia asioita täällä yrittämisestä, olisivat Hämeenlinnalle vetovoimatekijä vailla vertaa. Työpaikkojakin syntyisi lisää, kun hyvä lähtisi kiertämään.

Mitä esimerkiksi pitäisi tehdä?

Kaupunkilaisten edun on oltava johtotähtenä kaikessa päätöksenteossa. Keskeistä siinä ovat paitsi avoimuus ja tiedolla johtaminen, myös todellinen osallisuus ja vaikuttaminen. Asukkaankokoisten asioiden ”ohituskaista” olisikin syytä ottaa käyttöön kaikessa päätöksenteossa. Jos ja kun asukkailta tulee pieniä, mutta tärkeitä ja tarpeellisia ehdotuksia kaupungin kohentamiseksi, on ne voitava käsitellä ja toteuttaa ilman turhaa virkamiespallottelua ja byrokratiaa.
Kaupungin on myös osattava tuoda asukkaille tärkeitä asioita julkiseen keskusteluun hyvissä ajoin ennen päätöksentekoa. Esimerkiksi Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto on merkittävä yhteinen asia, josta halutaan pitää huolta ja nauttia. Kaupunkipuistomme onkin valioyksilö, jota tullaan ihailemaan jopa maapallon toiselta puolelta. Nyt puistoa nakerretaan monelta suunnalta, vaikka kaupunki on juuri päättänyt laajentaa sitä. Esimerkiksi Aulanko ja Verkatehtaan alue kuuluvat jo puistoon ja silti näillä alueilla on jo tapahtumassa tai suunnitteilla muutoksia, jotka uhkaavat niiden omaleimaisuutta ja kauneutta. Aulangon maisemaan rustattu Hugo-park tai Verkatehtaan rantapuistoon suunniteltu Paviljonki-möhkäle eivät kaupunkipuistoon sovi. Järkevämpää olisi etsiä seikkailuradalle sopivampi paikka muualta ja hyödyntää kaupungin liikuntatiloja yleisötilaisuuksissa niin, ettei rumasta ja kalliista Paviljongista tarvitsisi edes haaveilla. Ympäristöministeriö on joka tapauksessa otettava tiiviisti mukaan kaupunkipuistoa koskevaan suunnitteluun. Kaikissa investoinneissa, myös puiston laajentamisessa, on lisäksi arvioitava ennalta taloudelliset, ympäristölliset ja hyvinvointivaikutukset. Kaupungilla ei kerta kaikkiaan ole enää varaa investointeihin, jotka lisäävät käyttömenoja, eivätkä maksa itseään pian takaisin.

Hämeenlinna kyllä selviää ja menestyy tulevaisuudessa. Se edellyttää kuitenkin sitä, että kaupunkiamme kehitetään yhdessä kaikkien kaupunkilaisten kanssa eikä vain harvojen ja valittujen. Hämeenlinnan kehittämisen kirkkaaksi johtotähdeksi onkin nostettava asukkaiden etu.

25 kommenttia artikkeliin “Asukkaat ensin (ja pulinat pois)”
  1. avatar Susanna sanoo:

    Erinomainen kirjoitus, Lulu! Aivan ytimeen!

  2. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Luin Töttölän yleisönosastokirjoituksen tältä aamulta, Hän kannatta ajatusta, että kansalle on järjestettävä leipää ja sirkushuveja. Kun taas eilen luin HÄSAn kirjoituksen ensi vuoden budjetin laatimisesta, tarvitaan kirvestä eikä höylää toivon sydämestäni, että kaupungin poliittisissa päättäjissä ei ole enempää tällaisia töttölöitä. Näyttäisi siltä, että jopa peruspalveluiden tuottaminen tulee vaikeutumaan yhä enemmän, koska Ässä-halllitus siirtää yhä enemmän perustehtäviä kunnille. Mikäänhän ei estä Töttölää perustamasta yritystä tuottamaan näitä sirkushuveja tuottavia yrityksiä ja kääräisemään sieltä miljoonatuotot itselleen. Sanoihan M Käki jo puolitoistavuotta sitten, että Tapahtumapuisto alkaa tuottaa heti valmistuttuaan, lukuja viime vuoden tuotoista ei ole esitetty, ilmeisesti ettei ät kilpailijat kadehtisi.

  3. avatar Walkman sanoo:

    Nyt on aika ryhtyä kuntataloudessakin miettiä sitä millä tullaan toimeen eikä sitä mitä tarvitaan. Vaikeaahan se tietysti on kun kavereita joka puolella organisaatioita.

    • avatar Suuret käyttökulut virheinvestointeihin ja huvituksiin sanoo:

      Kaupunki on lisännyt viimeisten vuosien aikana jatkuvasti käyttö- ja rahoitusmenojaan mm. uusilla, epäonnistuneilla ja tuottamattomilla sekä vapaa-aikaan sekä viihdetoimintaan liittyvillä täysin ei-välttämättömillä investoinneilla.
      Viimeisin silmänkääntöyritys elinkelvottoman yritystoiminnan pimittämisessä oli kaupungin kaikkien pysäköintitulojen ohjaaminen pelkästään Pysäköintiyhtiölle todellisuudessa sen ”velkafarssista” ja selvitystilasta pelastamiseksi. Iso osa pysäköintituloista voitiin jakaa aiemmin kaupungin muihin käyttökohteisiin, mutta Pysäköintiyhtiön konkurssikypsän taloustilanteen takia, tulot päätettiin uittaa kokonaisuudessaan Pysäköintiyhtiön yrityskulissien pystyssä pitämiseen. Isosuo ilkesi vielä valehdella, että tällä tempulla ei mukamas lisätty Pysäköintiyhtiön tuloja. Hoh hoh, että on paksua valehtelua vielä virkamiesvastuulla! Itsensä elättävän normaalin yritystoiminnan kanssa Pysäköintiyhtiön toiminnalla ei ole mitään tekemistä (vaikka näin poliittinen ja virkamies aiemmin pysäköintihankkeita markkinoi) ja pystyssä pitämisen ovat käytännössä hoitaneet veronmaksajat, eivät laitosten käyttäjät.
      Vastikään rakennettu Kantolan Tapahtumapuisto nielee osaltaan koko ajan merkittäviä hoitokuluja, mutta alueen käytöstä saadaan vuosittain vain naurettavan pieni, käytännössä muodollinen summa tuloja kaupungille, koska alueelle on todellista tapahtumakäyttöä vain pari kolme kertaa vuodessa. Johdon villeissä kuvitelmissa oli tietysti aivan toisenlaisia visioita ja unelmahöttöä alueen tulevaisuuden suhteen. Kaupungin veronmaksajille muodostuu maksettavaa alueen hoito- ja ylläpito- ja tapahtumakustannuksista useampia satoja tuhansia euroja vuodessa. Kyseessä on aivan epäonnistunut laitos toiminnan määrällä ja tuottavuudella mitattuna.
      Goodmanin alikulkutunnelin vuosittaiset merkittävät puhdistus- ja pesukulut tulevat myöskin joka vuosi kaupungin piikkiin. Sattui vissiin unohtumaan tämmöinen pikkujuttu samalla tapaa kuin useamman miljoonan odottamattomat rakennuskustannukset, jotka YIT laitatti jälkikäteen välimiesoikeuden oikeuttamana kaupungin piikkiin.
      Ahveniston maauimalan vuosittainen ylläpito henkilöstökuluineen nielee myöskin useita satoja tuhansia euroja lisärahaa. Näitä kohteita, jotka ovat lisänneet merkittävästi käyttö- ja rahoituskustannuksia, on todella pitkä lista. Listalle voidaan laittaa esim. Elenia Areena ja Verkatehdas. Verkatehdasta on tuettu tähän asti hieman alle miljoonalla eurolla vuodessa. Sen lisäksi on ostettu esim. klassisen musiikin ohjelmatuotantoa useammalla sadalla tuhannella.
      Kaupungin rahoja vuotaa myöskin aivan turhaan ammattilaisurheiluun, jota tuetaan ”yhteistyösopimusten” ja monenlaisen piilotuen muodossa usealla sadalla tuhannella vuodessa. Ammattilaisurheilun tukemiseen on valjastettu myös kaupungin lukuisat yhtiöt, jotka käyttävät jostain ihmeellisestä syystä rahaa esim. jäähallin kaukalonreunojen ja seinien mainostauluihin. En todellakaan ymmärrä kuinka Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, HAMK tai Kiertokapula voivat saavat taloudellista hyötyä jäähallissa sijaitseville maksetuille mainoksilleen. Markkinointikulut ovat tällaisissa tapauksissa aivan vastikkeetonta tukitoimintaa, jota tehdään poliittisten vaikuttajien myötävaikutuksella ja sidonnaisuuksien avittamana.

  4. avatar Tapsa sanoo:

    ”Kaupunkilaiset eivät kaipaa pilvenpiirtäjiä tai lisää sirkushuveja. Tänne kaivataan turvallisuutta, inhimillisyyttä ja mahdollisuutta vaikuttaa peruspalveluihin ja elinympäristöön.”

    Kiitos Lulu, puit sanoiksi varmasti monen kaupunkilaisen aatokset. Kun Kantolaan saatiin viime kesänä suuri rokkiorkesteri, huudettiin kuukausitolkulla sen jälkeen miten kaupunkiin suorastaan tulvii miljoonia euroja. Mutta miten on nyt. Hämeenlinnaa uhkaa historiallisen suuri 10 miljoonan budjettivaje tälle vuodelle, ja edessä on vain huonoja vaihtoehtoja. Edellis vuosina talous saatiin näyttämään jotenkuten plussaa vuokratonttien myynteineen ja muine satunnaiserineen. Nyt tuo Kantolan puistoon kaadettu lähemmäs neljä miljoonaa olisi enemmän kuin tarpeen. Totuushan on se ettei tuosta rokkipuistosta ole kaupungin kassan vinkkelistä juuri mitään hyötyä, vaan päin vastoin. Tuon hehtaaripuiston hoitokulutkaan eivät ole ilmaisia ja kun Helsingin vastaava valmistuu, ei Hämeenlinnassa enää nähdä edes näitä rokkiorkestereita ja saattaa käydä vielä niinkin että kantolan puisto päästetään kasvamaan horsmaa.

  5. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Koska tämä tapahtumapuisto on esillä, minua todella kinnostaisi kuka oli se konsultti ja tai aivoriihi, mikä päätti sen rakentamisesta. Kun vähänkin silmäilee kesän festivaali ja tapahtumakalenteria ei sinne juurikaan lisää tapahtumia mahdu, On Ilosaarta Ruisrokkia, Hamina tattoota, Tangomarkkinaa, Meripäivää sun muuta vaikka kuinka. Lisäksi isompien kaupunkien sstadionit, areenat ja jäähallit sun muut vetävät Hämeenlinnaa paremmin. Tuntuu, että Tapahtumapuiston kannattavuuslaskelman on tehnyt sama ekonomisti kuin SCC:n rahoituslaskelmat. Hyväuskoisia on helppo höynäyttää.
    Ehdotukseni tehkää tapahtumapuistosta leirintä-alue, tästä on pohjoisen turistien helppo lähteä lähes kaikkialle katsomaan nähtävyyksiä ja huvituksia.

  6. avatar Suuret ja tyhjät monumentit sanoo:

    Tapahtumapuistosta on jo muodostunut väistämättä yksi monista kaupungin ”partaveitsen terävän” kok-sd-johtoduon epäonnistuneista tyhjistä monumenteista. Muita tyhjiä muistomonumentteja ovat mm. rakennelmat Kaivokadun varrella ja Keinusaaressa, joiden pitäisi suorastaan pullistella autojen määrästä. Kaupungin ”elinvoiman” kasvattamista tavoittelevat luokattomat ja ylimitoitetut höpöhöpö-investointi-ideat, kuten Kantolan tapahtumapuisto, ovat täytyneet saada alkunsa kaupungin käyttämien luottokonsulttien ja Käkösen rajusti pyörittämästä idealingosta ja siitä ulossingonneesta kaikkien ideoiden ”valikoituneesta” helmestä, jonka kaupungin partaveitsen terävä kok-sd:n johtoryhmä otti intoa pullistellen huomaansa ja väkisin eteenpäin vietäväksi. Samalla entinen maa-alueen omistaja pääsi eroon pahoin saastuneesta maa-alueesta ja alueella olleesta rojusta ja sai maa-alueesta kaupungilta silti kovan hinnan. Erikoista, vai mitä?

    Tapahtumapuistohanketta lobatessa Käki, Kiemunki ja Rautio hehkuttivat tulevaa yhteistyötä ja sopimusta Live Nationin kanssa. Heidän kommenteissaan ja esitetyssä markkinointimateriaalissa ei jätetty sijaa edes epäilylle, etteikö Kantolan Tapahtumapuistoon saataisi hetimmiten ja jatkuvasti järjestetyksi lukuisia suurkonsertteja ja tapahtumia. Totuus ja Live Nation kanssa tehdyn sopimuksen tarjoama liiketoiminta on paljastunut pelättyä karummaksi. Tapahtumapuistolle ei ole v. 2016 olemassa mitään muita varauksia kalenterissa kuin Iron Maiden-konsertti. Kuulostaako järkevältä ja odotusten mukaiselta varsinkin, kun alueeseen on investoitu lähes 4 M€ veronmaksajien selkänahasta revittäviä rahoja?
    Live Nationin johto on todennut tilanteesta mediassa todella lakonisesti, että mitään uutta tapahtumaa ei ole edes näköpiirissä Kantolan alueelle.

    Osaamattomien, mutta hyväuskoisten amatöörien laatima liikesuunnitelma oli muuten oikein kiva ja dynaamiselta kuulostava, mutta hankkeen toteutuksella ei ollut suurtapahtumien järjestämisen lainalaisuuksien kanssa yhtään mitään yhtenevyyttä. Asia on nyt tullut todistetuksi ihan oikeassa elämässä, joten eiköhän olisi aika tunnustaa tosiasiat ja suunnitella Tapahtumapuiston alueelle jotain muuta käyttöä. Miltä mahtaisi kuulostaa, jos alueelle yritettäisiin hankkia ihan oikeasti verorahoja ja työpaikkoja kaupunkiin tuova yritys? Onko sellainen idea inhottavan arkipäiväinen? Oli miten oli, yhden konsertin vuositahdilla alueesta ei voi lyödä rumpua elävänä ja toimivana ”tapahtumapuistona”, kun loput >360 päivää vuodessa on ollut ”vähän hiljaisempaa”.

  7. avatar Tapsa sanoo:

    Hieman asiasta sivussakin ihmettelin tässä että mikä motiivi nyt on siirtää sairaala tuonne Harvialantien ja Viipurintien sillan kupeeseen ja äppästelin siinä samaan hengen vetoon issekseni että mihin ihmeeseen noin rajatulle alueelle sitten mahtuisi vielä kaikki asiakkaiden ja henkilökunnan menopelit. Sitten minulle alkoi valjeta, enkä ihan heti ollut uskoa omia ajatuksianikaan – mutta niin sen täytyy olla, sillä se selittäisi miksi tällä haavaa puolustusvoimien käytössä olevalla melko pieneltä alueelta halutaan ensin purkaa kalliilla ja rakentaa sitten siihen uusi sairaala. Niin magaaberilta kuin se kuullostaakin, niin sairaalan uuden sijainnin motiivina on todennäköisesta pelastaa Keinuparkki ja Hämeenlinnan pysäköinti OY. Näen jo melkein silmissäni sairaalan ja keinuparkin väliin rakennetavan jalankulkuputken. Kaivoparkki on suurempi ja ehkä sairaalan sijaintia mietittiinkin ensin sen läheisyyteen, mutta kun siellä ei ole enää tilaa rakentaa muuta kuin korkeintaan yäkanttiin. Huh huh

  8. avatar Harri sanoo:

    Enempikin mietityttää, mitä nykyiselle sairaalalle tapahtuu? Mielisairaalahotelli vankilahotellin kaveriksi?
    Sinälläänhän Sairaala-Keinuparkki-ylikulku/alikulku-uusi rautatieasema-kombinaatio olisi aika toimiva ja voisi olla perusteena saada ne junavuorotkin takaisin.

  9. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Jokunen vuosi sitten oli nykyistä pääterveysasemaa kyselty hotelliksi, kuinka tosissaan en tiedä. Siirretään terkkarin toiminnot keskussairaalaan, siellähän olisi varmaan tilaa muillekin terveyspalveluiden toiminnoille. Tosin suunnitelma keskussairaalan rakentamisesta suunnitellulle paikalle arveluttaa eikä vähiten liikenteellisesti. Mutta onhan täällä rakennettu ennenkin katsotaan sitten periaatteella mm Tiiriö.

    • avatar Harri sanoo:

      Tavallinen sairaalahotelli olisi ainutlaatuisuudessaan kenties jopa vetonaula.
      Valomainos Kirstulan pellolla suuntaviittana ja hyppyrimäkeen Spedelinko, hiukan himmeämpään politiikan tekoon?
      Uusina ideoina ”erilaisuuteen ” olisi ravintolointi tippapulloilla, jolloin hyvää juttua ei tarvitsisi keskeyttää huikan ajaksi ja erikoisimpana alakerran kylpylässä kylmiöhoito…muutama muukin tulee heti mieleen, mutta olishan siellä vaikka mitä mahdollisuuksia..
      Keinusaaressa taas voitaisiin ottaa käyttöön erillinen HHT-akselin potilasjuna, tasainen kyyti ja niin edelleen, jos on hyvä sää.

      • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

        Saishan siitä rahaakin ja maisemallisesti pääterveysasema on mitä mainioimmassa paikassa. Huoneitakin on riittävästi vetovoimaisen kunnan turistivirtojen tarpeisiin.

        • avatar Harri sanoo:

          Jos kyseessä olisi vielä mielisairaalahotelli, mainoslausekin olisi valmiina:
          ”Tervetuloa hulluttelemaan”.

  10. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Potilaan kannalta nykyinen paikka on hyvä. En tiedä mitä hyötyä nimenomaan potilaille olisi radan vieressä.
    Työntekijöiden kannalta saattaa radan läheisyys jotain merkitä, mutta esim. Forssan suunnalta kulkevat työntekijät eivät muutoksesta hyödy.

    • avatar Harri sanoo:

      Oikein käytettynä hyöty voisi olla vaikka raideyhteys Pasilaan..Töölön tapaturmaan siis.

      • avatar Realismi edellä sanoo:

        Tuskin tehohoitoa vaativia potilaita pidetään odottelemassa asemalaiturilla VR:n pakkaseen hyytynyttä tai muutoin myöhässä olevaa junaa. Ei nyt lähdetä hakemaan epärealistisia asioita hyötyjen listalle, vaan pysytään realismissa. Kuulostaa hieman samantyyppiseltä ideoinnilta kuin Iisakin ja Isosuon lista Kantolan tapahtumattomuuspuiston mahdollisuuksista. Sorry.

      • avatar Antti Sulonen sanoo:

        Nykyiseen sairaalaan pääsee helikopterillakin, lienee nopeampi yhteys kuin raideliikenne.

        • avatar Harri sanoo:

          Toisaalta…junat kehittyy tulevaisuudessa luotijunien suuntaan ja junan kapasiteetti esim suuren terrori-iskun jälkeen on helikopteriin verrattuna aika suuri, jos potilaita joudutaan jakamaan useampaan sairaalaan.
          Lisäksi juna mahdollistaa laajemman hoitorepertuaarin kriittisimmilä hetkillä.
          Sellainenkin mahdollisuus juolahti mieleen, että ambulanssejahan voisi kuljettaa rautatiellä ja vain asemien ja sairaaloiden välit liikennettä vaarantaen ajamalla.
          Vaatii toki paljon järjestelyjä, uutta ajattelua, on kalliin puoleista ja ei uppoa änkyröihin, mutta teoriassa mahdollista 😉

          • avatar Harri sanoo:

            Siitä olen ”poikien” kanssa ihan samaa mieltä, että en näe järkevänä odotella höyryveturia aikataulun mukaan saapuvaksi tässä hommassa.
            Helikopteri taas on ihan mahdollista saada ilmaan myös uudelta sairaalalta, ja olishan uusi ylikulku komee Viipurintien sillan kyljessä..

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            Änkyröidään hiukan, mikä on teoriassa mahdotonta?

    • avatar Walkman sanoo:

      Uuden sairaalaan rakentaminen radanvarteen (”kasvukäytävän” viereen) tulee aiheuttamaan mittavat liikennejärjestelyt alueella jotta sujuva liikennöinti on mahdollista sairaala-alueelle. Sujuvaa liikennettä varten tarvitaan mittavat eritasoliittymäjärjestelyt.

      Miten tämä muutoin on mahdollista järjestää vilkkaiden Harvialantien, Viipurintien ja Aulangontien risteyksessä. Käytönnössä sujuva liikennöinti edellyttää jokaiselta väylältä eritasoratkaisuja sairaala-alueelle pääsyn varmistamiseksi kaikkina vuorokauden aikoina. Radan yli tarvitaan muutakin kuin vain kävelysilta Keinuparkista. Liikennejärjestelyt hoituvat rahalla, ehkä 20-40 Me riittää. Konsultit kertovat kustannukset tarkemmin. En kuitenkaan halua uskoa, että sairaalan sijaintia päätettäessä kaupungin pysäköintiasiat /-ongelmat vaikuttaisivat asiaan.

      Toinen asia mikä aiheuttaa hieman päänvaivaa ovat rautateillä kuljetettavat vaaralliset aineet mahdollisen onnettomuuden yhteydessä. Vaarallisia aineita kuljetetaan jo nyt. Mutta sairaala väkisin paikkaan jossa on teorettinen mahdollisuus vakavaan vaaraan. No onpahan apu lähellä?

      Sairaalan sijainti on aina hyvä tai huono riippuen kenen tai miltä kannalta asiaa lähestyy tarkastelemaan. Potilaan kannalta sillä ei ole mielestäni merkitystä. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on usean kunnan vastuulla ja potilaita myös tulee hoidettavaksi kaikista piirin kunnista. Siihen, että tulevan sairaalan sijainnilla on vaikutus investoinnin takaisinmaksuun en usko. Laskelmat joilla osoitetaan sairaalan sijainnilla olevan merkittävä vaikutus investoinnin takaisin maksuun pidän tarkoitushakuisena. Onko tälläisiä laskelmia jo tehty, en tiedä. Niin ja sitten lopuksi; Sote soppa on vasta alkuvaiheessa, miten projekti tulee etenemään jää nähtäväksi.

  11. avatar Kokoomuksen vaikuttavuusinvestointihuijaus sanoo:

    Hämeenlinnassa on yllättävän monella outo ajatus, että yhteiskunnan tekemien investointien tulisi olla erityisen komeita ja näyttäviä, mutta toisaalta niiden investointi- ja käyttökustannuksia vähäåtellään ja pidetään vain pienenä marginaalisena investoinnin seurauksena, mikä voidaan hoidella ikuisesti ketjutetuilla lainoilla ja monen muun kaupungin palvelutoiminnon karsimisella.
    Minun mielestäni juuri tällainen pikkukaupunkilaisen ja pikkupoliitikon heikosta itsetunnosta nouseva ajattelumalli on ollut suuri virhe ja ongelmana mm. Hämeenlinnan kaupungilla, mikä on vienyt kaupungin talouden todella pahaan jamaan ja velkakierteeseen. Toteutetaan komealta näyttäviä ja erittäin kalliita hankkeita ja investointiprojekteja, joiden ideat ja perusteet toinen toisensa jälkeen lässähtävät itse nostatetun hehkutuksen jälkeen kuin kaasupallo vappujuhlan jälkeen. Hankkeiden perustana olevat taustatiedot ovat olleet todella usein pahasti virheellisiä ja valitettavan tarkoitushakuisia. Ammattitaidottomuus ja erittäin harkitsematon riskinotto paistaa läpi todella pahasti. Ottaisiko joku normaali yritys töihin ketään näitä järjettömiä päätöksiä läpiajaneista poliitikoista? Vastaus on varma: Näitä tunareita ei työllistäisi mikään vapailla markkinoilla toimiva voittoa tavoitteleva yritys. Sitraa ei voi lukea mukaan tähän listaan, koska se ei ole yksityinen yritys ja siellä jaetaan työpaikat muilla perusteilla.

    On todella ironista, että Sari Rautio edes ilkeää vaatia mediassa muilta poliitikoilta ryhtiä ja rohkeutta ja tekemään suuria säästö- ja rakennemuutospäätöksiä kaupungin taloudessa, kun on itse toiminut aivan pahimpana sählääjänä Kiemungin kanssa ideoimassa ja ajamassa läpi käyttö- ja rahoituskuluja rajusti nostaneita ylimitoitettuja ja järkitaloudesta kauas karanneita sopimuksia ja hankkeita. Presidentti Niinistö onkin lausunut todella ryhdikkäästi: ”On itse elettävä niin kuin muita opettaa”.

    HML:ssa korjataan vielä pitkään satoa hulvattomasta rahankäytöstä, jolloin ei ole oikeasti ajateltu huomista lainkaan. On voitu väittää tekevänsä niin, mutta totuus on jotain ihan muuta. Pää on ollut komeasti pilvissä ja järki syväjäädytettynä pahemman kerran. Kuka kaupunkilaisista haluaisi edelleen laittaa verorahansa likoon esim. Kantolan Tapahtumattomuuspuistoon, missä sijoitetut miljoonat ovat tuottamassa yhden ainoan merkittävän tapahtuman tänä vuonna? Kuka kaupunkilaisista haluaisi edelleen antaa luottamuslauseen ja hyväksynnän kaupungin homehtuneiden ja mikrobien valtaamien kiinteistöjen huollon ja ylläpidon määrärahoista päättäville?

    Raution vastauksenaan antama lausahdus kaupungin osoittamien kunnossamäärärahojen tahallisesta alimitoituksesta on kosteusvaurioista kärsineitä ja vaikutuksille altistuneita henkilöitä kohtaan todellakin loukkaava lausunto ja tasoltaan Nykäs Matin kuningasajatusten sarjaa: ”Asiassa on otettu harkittu riski”. Todella huonosti harkittu riski on onkin otettu muiden koulujen oppilaiden ja henkilökunnan kohdalla, paitsi juuri Sairion lapsosten koulussa, mikä on parhaillaan täydellisen peruskorjauksen alaisena.

    No ei hätää, Sarilla onkin käsilaukussaan valmiina pelastava ratkaisu rahapulissaan riutuville kunnille: Se on kokoomuksen mantran jakeista lainattu ja Sitran pönkittämä vaikuttavuusinvestointihuijaus, jolloin yksityinen sijoittaja päästettäisiin kuin kettu kanalaan vuolemaan rahaa kuntien toimintojen sisällä, kun kunnilla itsellään on perse auki ja rahat loppu. Tästä vaikuttavuusinvestointimallista on karmivia esimerkkejä mm. USA:sta, jossa taannoin tuomittiin johtavassa asemassa oleva ”veljeskerho”, joka ohjasi ylenmäärin nuoria kuntoutettavia asiakkaita yksityisen yrityksen hoitolaitoksiin hyvässä yhtyistyössä paikallisen tuomarin ja lääkärien kanssa. Nuoria laitettiin laitokseen mitättömien ja perättömien asioiden perusteella ja heitä pidettiin siellä lisäksi todella pitkään vain taloudellisen hyödyn takia. Nuoret olivatkin todella ”vaikuttuneita”, kun vapautuivat oikeuden päätöksellä ja taalat kerännyt ”veljeskerho” pantiin lusimaan. Tätä kehittynyttä vaikuttavuusinvestointihuijausmallia Sari on nyt markkinoimassa kokoomuksen ja Sitran kuorolaulun avulla myös Suomeen. Upeeta ja mahtavaa Sari!!

  12. avatar Tauno Virtanen sanoo:

    On helppo yhtyä täällä persukanavalla yllä olevaan kirjoitukseen. Nyt kun Ranne ja Ilkkala saadaan sivuun kritisoimasta tätä hulvatonta SCC iloittelua, meno varmasti yltyy vaan ja odotan jo kauhulla seuraavaa rokkipuisto-innovaatiota kaupunkiin. Miten olisi vaikka joka vuosi järjestettävä helvetin enkeleiden,cannonballin ja bandidoksen yhteinen juhla torilla. Jengiläiset voisivat jakaa kaupunkilaisille juhlissa neuvoja huumediilauksesta, kiristyksestä ja veropetoksista. Juhlan yhtenä vetonaulana voisi olla myöskin laittomien aseiden ammuntakilpailu. Täällä kun kokdemin toinen osapuoli avittaa jo valmiiksi yhtä jengiä vuokraamalla sille tiloja.

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      No ei se varmaan ihan noin mene. Oudolta kuitenkin tuntuu, että Hämeenlinnan demarien pomot tietävät vuokralaisen olevan vain viaton moottoripyöräkerho, keskusrikospoliisi taas rikollisjärjestö, joka liittyy järjestäytyneeseen rikollisuuteen. No Hämeenlinnan kokdem päättäjäthän ovat aina ja kaikessa oikeassa..

  13. avatar Janne Routio sanoo:

    ”Oudolta kuitenkin tuntuu, että Hämeenlinnan demarien pomot tietävät vuokralaisen olevan vain viaton moottoripyöräkerho, keskusrikospoliisi taas rikollisjärjestö, joka liittyy järjestäytyneeseen rikollisuuteen”

    Kun KU:n toimittaja kyseli cannonballin ja sosiaalidemokraattien välistä diiliä demareiden Sirpa Laaksolta, oli vastaus ettei asiasta ole oikeuden päätöstä. Näin vaalien aattona ei ainakaan paikallismedia tätä varmasti uskalla Laaksolta kysellä, mutta nythän Laaksolle voisi joku vinkata että oikeuden päätös on nyttemmin saatu ja todennut cannonballien olevan järjestäytynyt rikollisorganisaatio. Demareiden mielestä tilanne on pelkästään kiusallinen, eikä ihme, sillä lain mukaan vuokran antajakin osallistuu rikollisjärjestön toimintaan vuokraamalla tilojaan rikollisille. Todella käsittämätön tilanne.

Jätä kommentti

css.php