Kohti läpinäkyvyyttä, verorahojen käyttö tarkempaan syyniin

Julkaistu Hämeen Sanomien vierailija-palstalla 21.8.2016

”Salailukulttuuri yhteiskunnassa on paljon monisyisempi ongelma kuin yksittäinen luottokorttikuitti” totesi toimittaja Timo Paunonen Iltasanomissa 13.8.2016. Hän viittasi kirjoituksessa mm ministeri Orpon virallisten kokousten alkoholitarjoiluihin, joiden nauttijat yritettiin salata. Tarjoilut ovat kuitenkin vain tippa salailuvaltameressä ja esimerkki hävettävästä verorahojen käytöstä. Kyse on yhteisten rahojen käytön periaatteista ja salailevasta toimintakulttuurista, jonka mukaan virkamiehet ja poliitikot liian usein toimivat.
Suomessa kaikki julkisen sektorin tieto on julkista, mikäli toisin ei ole säädetty. Veronmaksajilla tulee olla oikeus valvoa kaikkea julkisen rahan käyttöä. Niin yksittäisten virkamiesten pienten, mutta periaatteellisten visalaskujen kuin mittavien julkisten yhtiöiden taloustietojen pitäisi olla julkisia.

Läpinäkyvyyden parantaminen vahvistaa demokratiaa, päätöksenteon laatua ja taloutta. Poliitikot ja virkamiehet ovat kuitenkin sisäistäneet tämän vain osittain. Veronmaksaja joutuu liian usein tivaamaan julkista tietoa väsymiseen asti. Salailulle keksitään selityksiä. Välillä ongelmana on vähäinen julkisuuslain tuntemus. Hyviäkin esimerkkejä löytyy. Esimerkiksi Hämeenlinnan kaupungin tilapalvelut-liikelaitos on toiminut esimerkillisesti jo pitkään. Tietoa löytyy runsaasti ja sitä myös jaetaan ammattimaisesti.

Julkisten yhtiöiden osalta tilanne on pääosin kehno. Tietoa ei anneta ja osakeyhtiölain taakse piiloudutaan tiuhaan. Keskusrikospoliisi onkin varoittanut julkisten palveluiden yhtiöittämisen korruptioriskeistä jo vuosia. ”Riskit liittyvät erityisesti hankintoihin, kilpailutuksiin ja läpinäkyvyyden vähentymiseen”, toteaa rikoskomisario Juha Lalli Helsingin Sanomissa 8.8.2016. Tilanne paranisi merkittävästi, jos julkiset yhtiöt noudattaisivat julkisuuslakia. Tämä on jo mahdollista. Todennäköistä kuitenkin on, että läpinäkyvyys paranee vasta lakimuutoksella, joka velvoittaa julkisomisteisia yhtiöitä toimimaan julkisuuslain mukaan.

Julkisten yhtiöiden ja jopa kaupunkien muiden hankkeiden tietojen ja analyysien puuttuminen ja salaaminen ovat myös kesto-ongelma. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (Hml, kok) väitti Hämeen Sanomien blogissa 25.6.2016, että isompien asioiden analyysejä on tehty jatkuvasti ja monessa eri kohdassa. Raution mukaan ”onnistumisten ja epäonnistumisten syiden analysoiminen on tärkeää opiksi ottamisessa.” Teksti hämmentää, sillä Rautio ei useista pyynnöistä huolimatta ole kertonut, mistä esim. hankeanalyysejä löytyy veronmaksajien nähtäväksi. Onko niitä olemassakaan?

Hämeenlinnan Perussuomalaiset ovat pyrkineet koko valtuustokauden ajan lisäämään kaupungin talouden ja hallinnon läpinäkyvyyttä. Hyviä esimerkkejä löytyy lukuisia. Jätimme mm. aloitteen kaupunkikonsernin ostotietojen julkistamisesta 9.12.2014. Ostolaskut näkyvät nykyisin kaupungin nettisivuilla, joilta halukkaat pääsevät tarkastamaan, mitä yhteisillä rahoilla on ostettu. Tietojen avaaminen julkisuuteen tuo rahankäyttöön lisää harkintaa ja tarkkuutta. Kaupungin yhtiöidenkin tulisi julkistaa vastaavasti omat ostotietonsa.

Tuoreimmassa aloitteessamme 15.2.2016 ehdotetaan, että kaupunginhallituksen kokoukset olisivat julkisia niiltä osin kun ne eivät sisällä julkisuuslain mukaan salattavia asioita. Kokousten verkkolähetykset ja niiden tallenteet antaisivat kaikille mahdollisuuden arvioida millä tavoin asioita hallituksessa käsitellään, miten sen jäsenet asioihin perehtyvät ja kuinka kukin ajaa kaupunkilaisten etua. Aloitteen myötä voisimme näyttää muille mallia avoimuudessa ja asukaslähtöisyydessä.

Pääosalla Hämeen kaupunginjohtajista, muista johtavista virkamiehistä sekä valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajista on viran puolesta luottokortit. Haastan teidät kaikki julkistamaan veronmaksajille kuluvan valtuustokauden luottokorttilaskunne. Omalta kortiltani löytyy ainoastaan muutaman Kuntaliiton päiväkoulutustilaisuuden matkan maksaminen. Avoimuus kannattaa aina.

6 kommenttia artikkeliin “Kohti läpinäkyvyyttä, verorahojen käyttö tarkempaan syyniin”
  1. avatar matti sanoo:

    Kesä on ohi. Oma kehu ja toisten syyllistäminen on palannut palstoille. Kari ja Lulu. Löytyykö kaupunkimme päättäjistä mitään hyvää….jos teitä kahta ei siis lasketa mukaan.

  2. avatar Lulu Ranne sanoo:

    Hyvä Matti,

    kesä on todellakin ohi. Hämeenlinnan alijäämä kasvaa ja kaupungin yhtiöt elävät piilossa veronmaksajilta. Tarttis tehdä jotain ja toki tuleva kuntauudistus antaa vaikuttaville teoille tilaa. Tilaaja-tuottajamallista luovutaan, toisesta kaupunginjohtajasta tulisi luopua, avoimuutta tulisi lisätä ja realiteetit myöntää. Meillä on paljon hyviä ammattilaisia ja peruspuitteiltaan toimiva ja mukava kaupunki, mutta se ei riitä, jos poliittiset päätökset kelluttavat meitä kohti turhuuksia ja tuottamattomutta. Ennakkoarviointeja päätösten vaikutuksista ei haluta tai osata tehdä. Juoksevat menot jatkavat kasvuaan.

    Tulopuolta on epärealistista pyrkiä kasvattamaan, joten kannattaa erityisesti keskittyä lisäämään tuottavuutta, parantaa työhyvinvointia ja jättää kaikki paitsi terveyden kannalta välttämättömät rakennusinvestoinnit tekemättä. Ja ennen kaikkea pitää lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä.

    Terveisin, Lulu

  3. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Aikanaan kun työnantajakseni tuli ulkolainen yhtiö he ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa korostivat säästäväisyyden merkitystä. Periaatteena kulunut sanonta pienistä puroista kertyy isoja virtoja. Tätä kuitenkin täytyy tähdentää jatkuvasti tuppaa helposti unohtumaan.
    Julkisten varojen käytössä ei saisi ilmetä mitään leväperäisyyttä. Huono toiminta aiheuttaa verojen korotuksen lisäksi mm palvelumaksujen korotuksia, erilaisten toiminnallisten määrärahojen kiristämistä ym ym.
    Luin aikanaan erään toimittajan kirjan. Hän kirjoitti käyneensä katsomassa ostotarkoituksessa kaupunginjohtaja Helstenin kiinteistöä. Sen jälkeen Vanajanlinnaan lounaalle. Jotenkin vain tuli ajatus maksoiko lounaan kaupunginjohtaja vai kaupunki. No asiahan on sinällään hyvin merkityksetön ja esimerkinomainen.

  4. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Säästettiin sitä ennenkin:
    Pasilan konepajan konttoripäällikkö oli tarkka mies. Aikana ennen tietokoneita ns. ”konsulttipaperia” käytettiin kaiken kirjoitettavan suunnitteluun ennenkuin se puhtaaksikirjoitettiin ”remintoneilla”.
    Säästösyistä konttorin seinälle ilmestyi taulu: Paperista käytettävä molemmat puolet.
    Pian se kulkeutui kumminkin vc-tiloihin!

  5. avatar Tapsa sanoo:

    Kyllä Lulu on oikealla asialla. Houkutus yhteisten varojen leväperäiseen käyttöön ja jopa omiin tarkoituksiin kasvaa, kun asiat voi hoitaa tiskin alla. Eikä aina riitä sekään että tieto löytyy jostain netin syöväreistä, vaan tässä olisi tiedotusvälineilläkin ryhtiliikkeen paikka. Häsan ex toimittaja Riikka Happonen yritti joitain vuosia sitten avata Hämeenlinnan asunnot OY:n toimitusjohtajan rahankäyttöä ja epäili muunmuassa että toimarilla olisi menneet omat ja firman varat hieman sekaisin. No Happonen ei enää toimittele Häsassa.

  6. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Yksityisellä puolella toimintatapojen muutos on hidasta mutta tapahtuu varmasti, koska siellä on lopputilin pelko. Julkisella puolella vedotaan mielellään siihen, että ”aina on tehty ja toimittu näin”. Rikkomus aiheuttaa korkeintanan nuhteet jos sitäkään.

Jätä kommentti

css.php