Hyvä talous on hyvinvoinnin ja vetovoiman perusta

Julkaistu Hämeen Sanomien mielipideosastolla 4.4.2017

Hämeenlinnan talous on ollut kuralla jo vuosia. Viimeiset kaksi vuotta tilinpäätös on myös ollut alijäämäinen. Asukasluku laski viime vuonna 161 asukkaalla ja verotulot romahtivat 6M€:lla. Kaupunkikonsernin velka on jo 6309€/asukas. Nykyisten asukkaiden ja yritysten elinolosuhteita on heikennetty ja verot ovat tapissa. Täällä on kallista asua. Hämeenlinna on elinvoimassa 297:stä kunnasta sijalla 162. Epärealistisiin odotuksiin pohjautuvat elinvoimahankkeet eivät selvästikään ole tuottaneet haluttuja tuloksia. Vastuuttomat päätökset, hattaratoiveet ja pilvenpiirtäjäunelmat ovat edelleen vakava uhka taloudelle ja peruspalveluille.
Vetovoimaisen kunnan talouden on oltava tasapainossa, jolloin sillä varaa järjestää hyviä peruspalveluita ja huolehtia kaikenikäisistä asukkaista. Asumiskustannukset ovat kohtuulliset ja demokratia on voimissaan. Tämän eteen Perussuomalaiset ovat kuluvat valtuustokauden aikana tehneet töitä. Alkuun on jo päästy, sillä osa vuoden 2012 tärkeimmistä kuntavaalitavoitteistamme on toteutumassa. Tavoitteitamme olivat mm tilaaja-tuottajamallin alasajo ja kaupungin omistamien yhtiöiden reipas vähentäminen. Nämä ovat nyt toteutumassa. Edellytimme toki ripeämpiä toimia, jolloin tuloksia ja säästöjä olisi saatu aikaisemmin. Jos kaikki Perussuomalaisten muutosesitykset olisi toteutettu, olisi kaupunki säästänyt jopa 20 milj.€.

Hyvinvoivaan ja elinvoimaiseen kaupunkiin on vielä pitkä matka. Huono talouskehitys ja elinvoiman hiipuminen osoittavat, ettei taloutta ja peruspalveluita pelasteta vanhoilla keinoilla. Eikö nyt viimeinkin ole se hetki, jolloin myös muiden kuin salonkikelpoisten puolueiden esitykset kannattaisi ottaa tosissaan?
Ehdotamme, että uusi valtuusto hyödyntää päätöksenteossa kriittistä, tietopohjaista keskustelua ja ottaa harkintaan kaikkien ryhmien talouden tasapainottamiseen tähtääviä esityksiä. Ehdotamme, että Engelinrannan ja keskustan pysäköinnin osalta palataan maan pinnalle. Ehdotamme, että kaavoituksen ohjenuoraksi otetaan realismi, taloudellisuus, nykyisten asukkaiden viihtyvyys sekä yritysten hyvä ja tasapuolinen kohtelu. Maankäyttöön liittyvien päätösten taloudelliset vaikutukset on arvioitava ennalta. Kaupunkia on kehitettävä oikeudenmukaisesti, luontaisten vahvuuksien pohjalta. Kaupungin ostot (270milj.€) on perattava ja hankintaosaamista kehitettävä voimakkaasti. Edellytämme, että nykyinen kouluverkko säilytetään ja sitä kehitetään niin, että julkisissa rakennuksissa on hyvä ja turvallista opiskella ja työskennellä. Vastustamme edelleen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokojen kasvattamista. Psykososiaalisia palveluita ei tule leikata.

Jatkamme työtä tasapainoisen talouden ja hyvinvoivien kaupunkilaisten puolesta. Ketään syrjimättä ja ketään suosimatta. Olemme edelleen valmiita asukkaiden parasta ajavalle avoimelle yhteistyölle.

2 kommenttia artikkeliin “Hyvä talous on hyvinvoinnin ja vetovoiman perusta”
  1. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Yhteiskunta, niin kunnallinen kuin valtiollinen toiminta on revähtänyt sellaiseen kokoon, ettei se ole hallittavissa. Tähän on päädytty puoluepolitikoinnin tuloksena. Uutena lisänä tulee maakuntamalli, jonka mukana tulee yksityiset toimijat kokoomuksen vaatimuksesta. Hallinta vain heikkenee nykyisestään. Valvonnan tarve kasvaa.

    Politikot yrittävät päteä yksittäisillä asioilla, koska laajenpiin kokonaisuuksiin ei kukaan yllä. Tämä on kovin pessimistinen kuva, mutta ainut kokonaisuus jonka pystyy hahmottamaan, valitettavasti. Tämä tosiasia olisi myönnettävä kaikkien puolueiden ja lähdettävä sen pohjalta liikkeelle.

    Yhtiöittämiset on ollut jonkunlainen vastaus monismutkaisuuteen, tosin tarkoitukseen soveltumaton. Yritys kuitenkin, vaikka sitä ei ole sellaiseksi myönnetty. On puhuttu dynaamisuudesta jne.

    Valtion, että kuntien voimakas velkaantuminen käy väitteeni todistusaineistoki.

  2. avatar beobachter sanoo:

    Tuo Lulun kertoma velkamäärä 6309 €/capita on kammottavan iso. Lienee kaupungin ja konserniyhtiöden yhteenlaskettu velka. Joka tapauksessa kerrottuna asukaluvulla kokonaisbvelka on mittava 426 M€. Prosentin muutos korossa merkirsee 4,2M€/a lisämenoa. Tietäisiköhän joki, mitä tuo vastaava velkasumma oli ennen 2009 kuntalliitosta ja vaikkapa 20v sitten 1997 ja mihin pääosin on velkaraha näibä vuosina käytetty.

    Ennen kuntaliitosta verokantamme oli 18%. Luonnollisesti kuntaliitiksen tarkoitus oli isomman hallinnollisen kokonaisuuden avutta per capita-kustannusten ja verokannan alentaminen tai vähintään samana pitäminen. Mutta toisin on käynyt. Nyt kunta on 20,75 ja kinnteistöverokin maan korkeimpia. Olemme defacto sekä kalliihko että velkaantunut kaupunki.

    Ennenvanhaan 60- ja 70 luvuilla kaupunki rakensi paljon infrastuktuuria, rakennettiin vesi- ja viemärivekko, jätevedenpuhdistamo, tiet, kadut, sillat, omistettiin oma Nergiayhtiö, jonka sähkönsiirto- ja kaukolämpöverkkoa laajennettiin. Kyllä silloinkin varmaan velkaannuttiin, mutta ei tuolla tavalla

    Vanhempi väki muistaa, kuinka veroäyri on 16%, vähän myöhemmin 17%. Ja samalla vanhempi väki totetaa, että jo silloin 17% veronannan aikaan kaikki perusasiat Hml’ssa toimivat vähintään yhtä hyvin kuin tänään. Mikä on nyt paremmin. Ei mikään, ainoastaan on kalliimpaa. Perinpohjainen selvitys tarvittaisiin, miksi näinä vuosina on samanaikaisesti massiivisesti velkaannuttu ja nostettu kuntaverokantaa.

    Hämeenlinnan tarvitsee uusia asukkaita, uusia veronmaksajia ja heille työpaikkoja, teollisia, palvelujen, kaikenlaisia työpaikkoja. Myös junalla tai muiilla kyydeillä Hml’sta käsin työssä käyvät uudet asukkaat ovat tervetulleita. Kerran tunnissa IC-juna molempiin suuntiin on ehdoton tavoite. Uusia asukkaita houkuttaa patsi työpaikat myös ”edullinen asua” kaupungin imago, kaupungin joka ei nosta, vaan alentaa verokantaansa ja jossa kuitenkin peruspalvelut toimivat. Viime vuodenvaihteessa valtakunnallista mediahuomiota saivat ne monet kunnat, jotka alensivat kuntaverokantaansa. Myös Hml tulee palata edulliseksi kaupungiksi asua. Siksi kaupungistaan kiinnostuneet hyvin monet kuntalaiset hakevat nyt ehdokkaita, jotka:

    1) asettavat tavoitteeksi kaupungin talouden tervehdyttämisen periaatteena menot tulojen mukaisiksi ja lisävelkaantuminen seis. Talouden taasapainottamseksi toimintamenoja leikattava tarvittava määrä, veroja ei tule enää nostaa.

    2) asettavat vaalikauden tavoitteeksi kunta- ja kiinteistöveron kääntämisen laskuun, jotta kaupungille voidaan alkaa luoda edullinen asua-kaupungin imago.

    3) asettavat tavoitteeksi ryhtyä hyvin aktiivisiin toimíin uusien työpaikkojen saamiseksi, so yritysten/teollisuuden ja palvelujen sijoittumiseksi kaupunkiin.

    4) haluavat, että Ruutukaavakeskustan näivetyksen pysäyttämiseksi elinvoiman uuteen alkuun saamiskeksi, jotta keskustassa olisi helppo asioida ja tyhnenevät liiketilat alkavat uudelleen täyttyä, koko ruutukaavan alueella siirrytään 1…2 tunnin kiekkopaikkoihin. Nykyinen näivetys on kaupunkikuvallisesti ja taloyhtiöiden talouden ja asukkaiden asuntojen hintojen kannalta huono asia

    5) haluavat, että Aseman alueen uudisrakentamisessa aloitetaan todella asuntojen rakentamisesta, mutta pysäköintitalon rakentaminen siirretään ”myöhempien aikojen pyhien kysymykseksi” ali hamaaseen tulevaisuuteen, koska nykyisen ilmaisen ja helpon sorakentällä pysäköinnin menetys ja maksulliseen pysäköintiin siirtyminen varmuudella vähentäisi junalla työssä käyntiä ratkaisevasti.

    6) haluavat, että homekoulut korjataan ja korjausvelkaa aletaan tärkesjärjestyksessä pienentää, Sitä ennen kuitenkin isojen muutosten ja peruskorjausten (suurlukio, pääkirjasto) tarpeellisuus arvioidaan huolellisesti

Jätä kommentti

css.php